Suomalaisten nuorten arvojen jakautumisesta on puhuttu viime aikoina paljon: mediat ovat tehneet juttuja siitä, miten nuoret miehet ovat yhä konservatiivisempia ja nuoret naiset yhä liberaalimpia.
Kaikki eivät kuitenkaan tunnista itseään uutisissa esiintyvistä nuoren miehen ja naisen stereotypioista. Tässä jutussa annamme äänen heille.
Etsimme juttuumme Ylen verkkosivujen nuoria miehiä, jotka kokevat olevansa liberaaleja, ja naisia, jotka ajattelevat olevansa konservatiivisia. Vastaajat saivat määritellä käsitteet itse. Saimme noin 80 vastausta.
Monia yhdistää yksi tekijä: he ajattelevat, että ympäristö odottaa heiltä toisenlaisia arvoja kuin heillä oikeasti on – ja se tuntuu joskus ahdistavalta.
Olen tottunut pitämään mielipiteeni itselläni, korkeintaan yritän palauttaa keskustelun faktoilla maan pinnalle, kun pahin oikeiston mustamaalaaminen alkaa. En kuitenkaan halua avata suutani ystävieni seurassa, sillä perusteluistani riippumatta saan yleensä vain rasistin tai transfoobikon leiman. En ole esimerkiksi kenellekään puolisoani lukuun ottamatta kertonut, mitä puoluetta äänestän.
Nainen, 28 vuotta.
Raskaita ympäristöjä
Salolaiselle Niko Heikkiselle, 15, tärkeitä arvoja ovat tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Hän kokee olevansa vapaamielisempi ja avoimempi kuin monet tuntemansa, samaa sukupuolta kanssaan olevat ikätoverinsa.
Heikkinen kokeekin, että monesti arvokysymyksistä on helpompi puhua samanikäisten tyttöjen kuin poikien kanssa. Poikien keskustelukulttuurissa häntä häiritsee toisinaan se, miten suvaitsemattomuus voi olla yleisesti hyväksyttyä – esimerkiksi homoa saatetaan käyttää haukkumasanana, ja erilaisuudesta voi tehdä vitsejä.
Heikkinen ei ole yksin. Sama häiritsee muitakin nuoria miehiä, jotka kokevat, että oman sukupuolen keskustelukulttuuri opiskelu- tai työpaikoilla ei edusta omaa arvomaailmaa.
Työpaikallani, miesvaltaisella teollisuusalalla, koen olevani erikoinen. En juurikaan osallistu kahvipöytäkeskusteluihin ja koetan ajoittaa taukoni niin, että voin olla yksin. En jaksa kuunnella päivittäin kuinka erilaiset (homot, eriväriset ja muut vähemmistöt) ihmiset tuhoavat maailman.
Mies, 30 vuotta.
Myös osa konservatiiviseksi itsensä mieltävistä naisista kokee samanlaista ulkopuolisuuden tunnetta.
On raskasta, jos joutuu olemaan jatkuvasti ympäristöissä, joissa arvot eroavat omista, sanoo sosiaalipsykologian professori Jan-Erik Lönnqvist Helsingin yliopiston Svenska Social och Kommunalhögskolanista.
Hän uskoo, että moni on valmis jopa hakeutumaan muualle töihin tai opiskelemaan, jos se on mahdollista.
– Ainahan voi yrittää muuttaa myös paikan ilmapiiriä, mutta se on varmasti usein mahdotonta.
Tutkijan mukaan kyse on ennen kaikkea polarisaatiosta
Lönnqvist ei kuitenkaan näe, että kyse olisi nimenomaan miesten ja naisten arvojen erkaantumisesta. Hänestä tästä ei löydy tutkimusnäyttöä.
Esimerkiksi joka toinen vuosi tehtävässä European Social Survey -tutkimuksessa naisten ja miesten arvojen välillä ei Suomessa ole löydetty merkittäviä eroja. Ainoa ero on, että naisille tasa-arvo, ympäristö ja oikeudenmukaisuus ovat jonkin verran tärkeämpiä kuin miehille.
Tämäkään ero ei kuitenkaan ole kasvanut, vaan se on ollut havaittavissa tutkimuksen alusta asti eli vuodesta 2000. Tutkimus on tehty viimeksi vuonna 2022.
Lönnqvistin mielestä kyse on ennemmin yleisestä polarisaatiosta: siitä, että ihmisten arvoissa on entistä enemmän hajontaa – sukupuolesta riippumatta.
Oma kupla voi pelastaa
Yleensä ihmisten lähipiiri muodostuu ihmisistä, jotka ajattelevat samoin kuin he itse. Näin vastasi myös moni Ylelle kokemuksistaan kertonut.
Olen lapsesta pitäen ollut arvoliberaali mies, jota huolestuttaa nykykehitys miesten vanhoillistumisesta. Asun itse kuplassa, missä perheeni, tuttavani, sukulaiseni, ystäväni ja muu lähipiirini jakaa pitkälti samat arvot kanssani. Olen homoseksuaali nuori mies, eli kuplassa eläminen helpottaa päivittäistä elämääni suuresti.
Mies, 24 vuotta.
Turkulainen Inna Nilsson, 22, on ollut aktiivinen seurakuntatoiminnassa aiemmin, ja nyt hän toimii Kristillisdemokraattisten nuorten pääsihteerinä.
Aiemmin hän opiskeli teologiaa mutta koki, että yliopistolla oli vaikea löytää samanhenkisiä ihmisiä.
– Kun löysin KD-nuoret, se oli aivan pelastus.
Nilssonille konservatiivisuus tarkoittaa uskonnollisuutta ja sitä, että hän ei hyväksy esimerkiksi aborttia tai eutanasiaa. Hän on myös mennyt naimisiin ja saanut lapsen nuorena ja kokee sen arvojensa mukaiseksi.
Etenkin konservatiiviset naiset pelkäävät väärinymmärtämistä
Osa tässä jutussa esiintyvistä vastauksista on nimettömiä, koska vastaajat eivät ole kertoneet arvoistaan edes tutuilleen. Kaikki jutussa esiintyvät henkilöt on kontaktoitu ja heidän henkilöllisyytensä on Ylen tiedossa.
Erityisesti konservatiiviseksi itsensä mieltävät naiset eivät halunneet puhua arvoistaan omalla nimellään. Moni perusteli tätä sillä, että naisten konservatiivisuutta paheksutaan ja varsinkin väärinymmärretään helposti.
Lönnqvistin mukaan voi olla, että nykyään julkisessa keskustelussa vallalla on liberaali tapa määritellä erilaisia asioita ja konservatiivisia näkemyksiä voisi joutua perustelemaan enemmän.
Hän ottaa esimerkiksi kotiäitiyden. Jos joku kertoo julkisesti ihannoivansa kotiäitiyttä, hänet voitaisiin helposti määritellä taantumukselliseksi ja tasa-arvon vastaiseksi, vaikka puhujalle kyse voisi olla päinvastoin mahdollisuudesta tehdä myös normaalista poikkeavia valintoja.