Helsingin käräjäoikeudessa alkoi torstaina poikkeuksellinen oikeudenkäynti, jossa sotarikoksista syytetty venäläinen Voislav Torden istuu syytettyjen penkillä.
Tordenia, jonka aiempi nimi on Jan Petrovski, syytetään viidestä sotarikoksesta Itä-Ukrainassa syyskuussa 2014. Syyttäjä vaatii hänelle elinkautista vankeusrangaistusta.
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa on nostettu syyte epäillyistä sotarikoksista Ukrainassa.
Tordenin asianajaja Heikki Lampela kertoi jo ennen oikeudenkäynnin alkua, että Torden kiistää kaikki sotarikossyytteet.
– Hän osallistuu luottavaisin mielin tähän oikeudenkäyntiin. Kun hän tulee kuulluksi, niin hän katsoo, että silloin syytteet kaatuvat.
Raakuuksia kuvattiin ja julkaistiin
Syytteet liittyvät Tordenin toimintaan puolisotilaallisessa Rusitš-sotilasryhmässä, joka on taistellut Venäjän tukeman Luhanskin separatistialueen puolella Ukrainaa vastaan.
Syyttäjä katsoo, että ryhmä surmasi 22 ukrainalaista sotilasta ja haavoitti vakavasti neljää 5. syyskuuta 2014.
Syytteen mukaan ryhmä harhautti Ukrainan lippua väärinkäyttäen ukrainalaisia sotilaita pysähtymään tarkastuspisteellä.
Ryhmä ampui kiväärikaliiberisilla aseilla kuorma-auton ja henkilöauton muodostamaa kahden auton autokolonnaa ja sotilaita. Ryhmä ampui myös Shmel-raketin, joka tuhosi autot.
Välittömästi väijytyksen jälkeen ryhmä surmasi ampumalla ainakin neljä henkiin jäänyttä haavoittunutta sotilasta.
Syytteen mukaan Torden Rusitš-yksikön apulaispäällikkönä johti käskyvallassaan olleita alaisiaan ja ampui myös itse ukrainalaisia sotilaita kevyellä konekiväärillä.
Tilanteessa kuoli heti 21 sotilasta ja yksi menehtyi myöhemmin. Henkiin jäi neljä sotilasta.
Syytteen mukaan Torden myös salli alaistensa silpoa taistelukyvyttömän ukrainalaissotilaan viiltämällä hänen kasvoihinsa ryhmän käyttämän symbolin.
Hänen syytetään myös loukanneen ukrainalaisen sotilaan kunniaa poseeraamalla somessa ja internetissä surmatun ukrainalaissotilaan ruumiin kanssa. Hänen syytetään myös levittäneen ryhmän komentajasta samankaltaista kuvaa
Tordenin väitetään apulaispäällikön roolissa julkaisseen internetissä ja sosiaalisessa mediassa ilmoituksia, joiden mukaan hänen tosiasiallisessa komennossaan oleva ryhmä ei anna armoa eikä ota vankeja.
Syyttäjän näyttö rikoksista koostuu pitkälti paikalla kuvatuista videoista. Rusitš on kuvannut ja julkaissut materiaalia väkivaltaisista teoistaan ja toiminnastaan internetin avoimissa lähteissä.
Puolustus: Torden kuvasi värväysvideota
Puolustuksen mukaan Torden eikä Rusitš-ryhmä osallistunut Ukrainan lippua väärinkäyttäen iskuun vaan tuliylläkön järjesti pataljoona Zorja.
Lampela kertoi, että Torden liikkui tapahtumapaikalla toimittajan kanssa ja kuvasi propagandavärväysvideota, mutta ei ampunut sotilaita.
Tordenin mukaan tilanteessa, jota hän oli todistamassa, kuoli 11 ukrainalaissotilasta raketin aiheuttaman räjähdyksen seurauksena. Taistelukyvyttömiä ei hänen mukaansa ammuttu, vaan heitä toimittiin sairaalaan.
Puolustus: Kuollutta sotilasta ei viillelty
Kenellekään haavoittuneista ukrainalaissotilasta ei puolustuksen mukaan viilletty poskeen Rusitšin symbolia eikä Torden osallistunut tällaiseen tapahtumaan.
Lampelan mukaan sotilaalla oli kasvoissaan maassa ollutta kariketta eikä kasvoista valunut verta.
Puolustus on myös eri mieltä syyttäjän kanssa tekopaikalla otetusta kuvasta, jonka syyttäjä katsoo halventaneen kuollutta sotilasta.
Lampela sanoi, että Torden ei tee kuvassa mitään, mikä loukkaisi vainajaa. Puolustuksen mukaan kuva on yleiskuva taistelukentällä ja vainaja on siinä pienenä hahmona taka-alalla.
Puolustuksen mukaan internetissä julkaistu valokuva on väärennös eikä alkuperäisiä kuvia ole saatavilla.
Torden myös kiistää ottaneensa kuvan komentajasta ja sotilaan ruumiista.
Torden kiistää surmaavansa haavoittuneita
Torden kiistää sanoneensa Rusitšin propagandavideoissa, että armoa ei anneta eikä vankeja oteta.
Puolustuksen mukaan Torden kertoo videoilla, että komentaja on käskenyt olla ottamatta vankeja ja kyseessä on komentajan sääntö. Levitetyllä propagandalla on luotu pelotetta.
Lampela sanoi, että Tordenin toimintaperiaate on se, että lievästi haavoittuneet viedään sairaalaan.
– Haavoittuneita on toimitettu sairaalahoitoon ja armoa on annettu.
Lampela huomautti, että vankeja on edullista ottaa ja vaihtaa.
– On riitaista, onko Torden Rusitš-ryhmän apulaiskomentaja ja onko hän osallistunut tapahtumiin vaan ollut paikassa jossakin muussa roolissa, totesi erikoissyyttäjä Lilja Limingoja puolustuksen vastauksen jälkeen.
Rusitšin ideologiasta eri näkemyksiä
Rusitšia pidetään uusnatsistisena ryhmänä. Lampela mukaan ryhmä ei ole ideologialtaan uusnatsistinen vaan se katsoo, että kaikki slaavilaiset ryhmät ovat tasa-arvoisia.
Lampela sanoo, että Torden lähti Norjasta Luhanskiin kansantasavaltaan estääkseen sen, että siellä asuvia venäläisiä sorrettaisiin.
Lampela korosti, että Rusitš on itsenäinen vapaaehtoisten ryhmä, jolla ei ole mitään tekemistä tekemistä Venäjän valtion kanssa.
Oikeudenkäynti jatkuu 12. joulukuuta. Tordenia kuullaan tammikuun lopulla. Oikeudenkäynnissä kuullaan myös tapahtumista elossa selvinneitä henkilöitä.
Tordenia ei luovutettu Ukrainaan
Oikeudenkäynti järjestetään Suomessa, sillä Tordenia ei voida luovuttaa Ukrainaan.
Ukraina vaati Suomelta Tordenin luovuttamista, mutta korkein oikeus päätti, ettei luovutuspyyntöön voida suostua.
Syynä ovat Ukrainan vankiloiden huonot olosuhteet ja arvio, että Torden ei saisi oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä Ukrainassa.
Torden jäi kiinni Suomessa viime vuoden elokuussa, kun Rajavartiolaitos tunnisti hänet. Torden on EU:n pakotelistalla aiemmalla nimellään ja hänellä on maahantulokielto Suomeen.
Hänet vangittiin sotarikosepäilyjen vuoksi viime vuoden joulukuussa.
Suojelupoliisi varoitti syyskuussa, että tapaus voi vaarantaa Venäjällä olevia ja sinne matkustavia suomalaisia. Venäjä voisi kiristää Suomea vangitsemalla suomalaisia ja haluta vaihtaa heidät Tordeniin.
Suomessa on aiemmin käsitelty oikeudessa sotarikoksia ja joukkomurhia Ruandassa, Irakissa ja Liberian toisessa sisällissodassa.
Tämä oli päivittyvä uutisjuttu, johon lisättiin tietoa oikeudenkäynnin aikana.