Miehet ilmoittavat lähisuhdeväkivallasta aiempaa enemmän – epäterveen suhteen merkkinä on usein pelko

Tilastokeskuksen mukaan miesten poliisille tekemien ilmoitusten määrä kasvoi 9,1 prosenttia vuosien 2022 ja 2023 välillä.

piirros: siluetti käsi nyrkissä. Käsi on vartalon vieressä
Viola ry:n Elisa Saari-Lahikainen toivoo, että väkivaltaan puuttumisesta tulisi kansalaistaito, ja ihmiset ilmaisisivat huolensa esimerkiksi läheisensä suhteesta nykyistä herkemmin. Kuva: Stina Tuominen / Yle
  • Milla Asikainen

Miehet ilmoittavat kokemastaan pari- ja lähisuhdeväkivallasta poliisille aiempaa enemmän. Tilastokeskuksen mukaan miesten tekemien ilmoitusten määrä kasvoi 9,1 prosenttia vuosien 2022 ja 2023 välillä.

Etelä-Savossa kehitys noudattaa osin valtakunnallisia lukuja. Itä-Suomen poliisin tilastot kertovat, että lähisuhdeväkivallan kohdalla täysi-ikäisten, miespuolisten asianomistajien lukumäärä oli 46 vuonna 2022 ja seuraavana vuonna 54.

Kaikki ikäryhmät huomioiden miespuolisten asianomistajien määrä oli kuitenkin laskenut.

Poliisi muistuttaa, että asianomistaja ei kaikissa tapauksissa ole rikoksen uhri.

Miehet hakevat myös enemmän apua

Miesasiakkaiden määrä on kasvanut viime vuosina myös Etelä-Savon alueella toimivassa perhe- ja lähisuhdeväkivallan avopalveluyksikkö Violassa. Viola ry auttaa väkivallan uhreja, tekijöitä ja sille altistuneita.

Viime vuonna kaikista Violan asiakkaista seitsemän prosenttia oli miehiä. Väkivaltatyön asiantuntija Elisa Saari-Lahikainen arvioi, että tämän vuoden luvut ovat samaa luokkaa.

Hän uskoo, että lisääntynyt tiedotus ja julkinen keskustelu väkivallasta ovat kasvaneiden lukujen taustalla.

– Ammattilaisilla on nykyisin paremmat valmiudet tunnistaa väkivalta. Ihmiset voivat myös olla tietoisempia oikeuksistaan ja hakea herkemmin apua, hän toteaa.

Voi olla tilastoitua yleisempää

Violan viime vuoden tilastoissa korostuvat henkinen ja taloudellinen väkivalta, mutta erilaiset väkivallan muodot kulkevat usein käsi kädessä.

Saari-Lahikainen uskoo lähisuhdeväkivallan olevan paljon yleisempää kuin tilastot antavat ymmärtää.

Normaalin riitelyn ja henkisen väkivallan erottaa hänen mukaansa usein pelko. Se on merkki siitä, että kaikki ei ole suhteessa hyvin.

– Suhde ei ole turvallinen, jos siinä joutuu kokemaan pelkoa ja kontrollointia tai jos siinä tulee nöyryytetyksi, alistetuksi tai kiristetyksi, hän toteaa, hän toteaa.

Lähisuhdeväkivallalla on usein kehämäinen luonne. Suhde voi pysyä pitkiäkin aikoja rauhallisena, kunnes ilmapiiri alkaa syystä tai toisesta kiristyä.

Väkivaltaa kestetään pitkään

Saari-Lahikaisen mukaan väkivaltaisissa suhteissa sinnitellään pitkään.

– Viime vuoden tilastojen perusteella yleisintä oli, että väkivalta oli kestänyt 2-4 vuotta, toisiksi yleisimmin 4-7, hän toteaa.

Kun apua haetaan, tilanteet ovat usein edenneet hyvin pitkälle ja kärjistyneet. Silloin usein vaaditaan aktiivista yhteistyötä viranomaistahojen kanssa, kuten poliisin.