Suomalaiset pankit pitävät nettihuijauksia lähes aina asiakkaan vikana, selviää Ylen MOT-toimituksen saamista tiedoista.
Aiemmin julkaisemattomien tilastojen mukaan pankit hyvittivät viime vuonna ainoastaan 4 prosenttia oikeudettomista tilisiirroista. Asiakkaiden vahingoksi jäi 92 prosenttia.
Suomen Pankki on kerännyt tietoja vuodesta 2022. Silloin pankkien osuus oli 8 prosenttia ja asiakkaiden 85.
Pankit ja huijatut usein eri mieltä maksajasta
Huijaukset ovat lisääntyneet viime vuosina nopeasti. Finanssialan keräämien tilastojen mukaan huijausten rahallinen arvo voi nousta Suomessa jopa sataan miljoonaan euroon tänä vuonna. Rikollisuus on kansainvälistä ja tekijät jäävät kiinni vain harvoin.
Pankit ja huijatut ovat usein eri mieltä siitä, kumman osapuolen vastuulla menetetyt rahat ovat. Maksupalvelulain pohjalta vastuussa on palveluntarjoaja eli pankki – paitsi jos asiakas on itse hyväksynyt tilisiirron tai toiminut törkeän huolimattomasti.
MOT kävi läpi yli sata pankkihuijausta. Selvityksen perusteella pankit vetoavat näihin kahteen lain poikkeukseen lähes jokaisessa tapauksessa. Asiaa käsitellään tuoreessa MOT-dokumentissa Pankkihuijauksen jälkeen.
Finanssiala: Asiakas on vastuussa
Finanssiala on pankkien edunvalvoja. Sen petoksista ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm sanoo MOT:lle, että pankkien linja perustuu Suomen lakiin.
Laki ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Tavallisen asiakkaan on mahdotonta tietää etukäteen, missä menee törkeän ja tavallisen huolimattomuuden raja. Lisäksi monien huijattujen mielestä vastuu vahingoista kuuluisi ainakin osaksi pankeille, jotka eivät puutu esimerkiksi ulkomaille lähteviin suuriin tilisiirtoihin.
Onko tosiaan niin, että asiakas on tässä ainoa, jota voi vastuuttaa?
– Näkisin, että asiakas on puolustuslinja numero yksi. Mitä teet omilla tunnuksilla, missä surffaat, ketä uskot, Saxholm perustelee.
– Ei se ole Finnairin vastuu että minä lennän Rion karnevaaleihin ja tulen ryöstetyksi siellä. Minun pitää tietää mitä tapahtuu Riossa karnevaalien aikaan. Mun pitää tietää mitä internetissä tapahtuu.
Esimerkiksi Ruotsissa, Britanniassa ja Hollannissa pankkien vastuu petosvahingoista on korkeampi kuin Suomessa. Vastuuta tiukennetaan myös Suomessa, jos EU:n maksupalvelulainsäädäntöön ehdotetut muutokset menevät läpi. Finanssiala vastustaa tätä.
– Se että pankki korvaa asiakkaalle, sehän ei tee rikollisuudelle mitään. Siinä vain rahoitetaan kansainvälistä rikollisuutta, Saxholm sanoo.
Pankkien näkökulmasta tärkeämpää olisikin torjua petoksia antamalla pankille paremmat oikeudet jakaa tietoa rahanpesuun osallistuvista muulitileistä ja sulkea niitä.
Kaksi pankkiriitaa mennyt oikeuteen
Vain harva asiakas lähtee riitelemään pankin kanssa. Jos näin tapahtuu, riita ratkaistaan yleensä Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEssä.
FINEn pankkilautakunnassa on jäsenet muun muassa pankeilla ja Kuluttajariitalautakunnalla. FINE antaa maksuttomia ratkaisusuosituksia, joita pankit yleensä noudattavat.
Ainakin kaksi pankkiriitaa on edennyt viime vuosina oikeuteen.
Toisessa tapauksessa Honkajoen Osuuspankin asiakas haastoi pankin oikeuteen hävittyään ensin FINEssä. Asiakas voitti käräjäoikeudessa, mutta hävisi hovioikeudessa.
Toisessa tapauksessa Järvi-Hämeen Osuuspankki kieltäytyi maksamasta hyvityksiä FINEn suosituksen mukaisesti. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) lähti edustamaan oikeudessa asiakasta, joka voitti sekä käräjillä että hovissa.
Kumpikaan tapaus ei ole lainvoimainen: Honkajoen Osuuspankin asiakas hakee valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Järvi-Hämeen Osuuspankilla on mahdollisuus tehdä samoin omassa jutussaan.
Lakimies: Korkeimman oikeuden linjaus olisi tervetullut
KKV:n lakimies Jari Suurla pitää hyvänä, jos törkeän huolimattomuuden määritelmään saataisiin korkeimmalta oikeudelta ennakkoratkaisu. Asiakkaan huolimattomuuden arviointi on vaikeaa, eikä 15 vuotta vanha laki anna selkeitä vastauksia.
– Ja seurauksien kuilu on aika iso. Jos olet törkeän huolimaton, kaikki raha menee. Jos olet tavallisen huolimaton, saat melkein kaikki takaisin, Suurla sanoo.
Käräjöinti on asiakkaalle valtava kuluriski. Esimerkiksi Järvi-Hämeen Osuuspankin tapauksessa pankki ilmoitti oikeudenkäyntikuluikseen peräti 57 000 euroa jo ennen hovioikeutta.
Järvi-Hämeen Osuuspankin tapauksessa KKV edustaa asiakasta kuitenkin omalla riskillään. Jos asiakas häviää, kulut maksaa viranomainen.
Katso MOT-dokumentti Pankkihuijauksen jälkeen Yle Areenasta.
Korjaus 18.11.2024 kello 8.00: FINEn pankkilautakunnassa on jäsen Kuluttajariitalautakunnalla, ei Kilpailu- ja kuluttajavirastolla, kuten artikkelin aiemmassa versiossa virheellisesti luki.