Verkkoyhteydet pätkivät niin paljon, että se on jo turvallisuusuhka – ministeri Ranteesta tilanne on erinomainen

Katkeilevat yhteydet ovat uhka jo kansalaisten turvallisuudelle. 3G-verkon alasajosta pitäisi tehdä kiireellinen vaikutusten arviointi, arvioi ministeriön pelastusylitarkastaja.

Yrittäjä Antti Kasanen ja Puumalan Viljakansaaressa asuva Risto Eronen kertovat, millaista harmia heikoista yhteyksistä on.
  • Petri Vironen

Aiempaa heikommista puhelinyhteyksistä on raportoitu kesästä lähtien eri puolelta Suomea. Etenkin harvaan asutuissa Itä- ja Pohjois-Suomessa puhelut katkeavat ja netti hidastelee.

Sisäministeriön pelastusylitarkastaja Jari Lepistö on huolissaan kansalaisten turvallisuudesta.

– On selkeästi osoittautunut, että harvaan asutuilla alueilla on pahoja katveita. Jopa vakituisissa asuinpaikoissa on vaikeuksia saada puhelinyhteyttä.

Esimerkiksi Risto ja Pirjo Erosen kotona Puumalan Viljakansaaressa puhelin ei toimi.

– Pitää mennä pihalle tiettyyn paikkaan, että pystyy puhumaan. Se on hurja tilanne, jos sattuu onnettomuus tai sairauskohtaus ja tarvitaan apua.

Ongelmat näyttävät johtuvan siitä, että operaattorit ovat sammuttaneet pitkään palvelleen 3G-verkon. Vapautuvat taajuudet otetaan nopeampien 4G- ja 5G-verkkojen käyttöön.

Lepistön mielestä operaattoreiden pitäisi tarttua ongelmaan rivakasti ja saada mahdolliset päivitykset nopeampiin verkkoihin tehtyä.

– Mieluummin kuukausissa kuin vuosissa.

Ministeri: Yhteydet eivät heikentyneet

Yle pyysi kommenttia kuuluvuusongelmaan myös liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteelta (ps.).

Sähköpostivastauksessaan Ranne muistuttaa, että Liikenne- ja viestintäviraston arvioiden ja mittausten mukaan netti- ja puhelinyhteydet eivät ole yleisesti heikentyneet 3G-verkon alasajon myötä.

– Yksittäisiä, pistemäisiä paikkoja, joissa 4G- tai 5G-verkon laajennukset eivät vielä ole korvanneet 3G-peittoa, löytyy silti. Näitä ongelmia ratkotaan aktiivisesti, tapauskohtaisesti yhteistyössä Traficomin ja teleyritysten kanssa, Ranne toteaa.

Ministeri arvioi, että Suomessa on erinomainen matkaviestinverkkojen peitto ja haja-asutusalueilla on nykyisin peittoa osin myös 5G-tekniikalla.

– Yhteyksien odotetaan parantuvan edelleen, kun taajuuksia saadaan 4G- ja 5G-käyttöön.

Ministeri viittaa myös Liikenne- ja viestintäviraston arvioon, jonka mukaan puhepalvelun yleistä heikkenemistä ei ole nähtävissä 3G-verkkojen sulkemisen johdosta.

– Tätä väitettä ei tue myöskään viraston teleyrityksiltä saamat tiedot. Puheluiden satunnainen pätkiminen on matkaviestinverkon ominaispiirre, eli puheluiden katkeamista voi tapahtua

Puumalan kunnanjohtjaa Niina Kuuva katsoo kameraan Puumalan silta taustalla.
Puumalan kunnanjohtaja Niina Kuuvan mielestä ongelman tunnustaminen olisi ensimmäinen askel sen ratkaisemisessa. Kuva: Petri Vironen / Yle

Kuntaan sataa palautetta

Puumalan kunnanjohtaja Niina Kuuva kuulee asukkailta jatkuvasti toisenlaista viestiä kuin mitä teleyritykset tai Traficom kertovat.

– Viime aikoina on otettu iso harppaus taaksepäin, ja se vaikeuttaa yritysten ja kuntalaisten elämää. Toimivat yhteydet ovat ensiarvoisen tärkeitä nyky-yhteiskunnassa, jossa digipalveluita tarjotaan entistä enemmän.

Kuuvalle tulee jatkuvaa palautetta katvealueista.

– Ihmiset ovat avuttomia, kun mitään ei tapahdu, vaikka he ovat olleet yhteydessä omaan operaattoriinsa.

Työt välillä seis

Maansiirtourakoitsijana työskentelevä Antti Kasanen sanoo, että vesistöjen pilkkomassa Puumalassa ongelmia on kaikkialla.

– Työpäivän aikana on usein mahdoton soittaa tai vastaanottaa puheluita. Pitää sammuttaa kone, hypätä autoon ja ajaa johonkin mäen päälle puhumaan. Entä jos sattuisi onnettomuus, mikä tässä työssä on enemmän kuin todennäköistä.

Antti Kasanen ja Risto Eronen testaavat mobiiliverkon nopeutta kaivinkoneen edessä Puumalan Viljakansaaressa.
Antti Kasanen ja Risto Eronen painivat yhteysongelman kanssa lähes päivittäin. Kuva: Petri Vironen / Yle

Kasasen ongelma helpottui hieman operaattoria vaihtamalla. Edelliselle operaattorille riitti liittymän purkamiseksi yrittäjän kirjanpito katvepaikoista.

Niina Kuuvan mielestä ensimmäinen askel ongelmavyyhdin ratkaisussa on ongelman tunnustaminen. Katse kääntyy liikenne- ja viestintäministeriöön ja operaattoreihin.

– Nyt ongelmaa vältellään. Meillä on paljon metsä- ja kuljetusalan yrityksiä, jotka toimivat katvealueella. Myös valokuitu tarvitsee yhteiskunnan tukea jatkossa, pelkillä asukkaiden ja operaattoreiden voimilla se ei synny.

Hyvinvointialue kartoittaa ongelmia itse

Operaattoreihin ja niitä valvovaan Traficomiin pettynyt Etelä-Savon hyvinvointialue selvittää ongelmien laajuutta kyselyn avulla.

Kyselyn ovat saaneet Eloisan noin 8 000 työntekijää. Lisäksi yrittäjäjärjestö ja kauppakamari ovat lähestyneet omia jäseniään.

Traficom kävi lokakuussa mittaamassa yhteysnopeuksia niillä paikoilta, mistä oli tehty valituksia.

– Ihmiset ovat niin tottuneita ja kyllästyneitä ongelmiin, etteivät jaksa tehdä valituksia kuin korkeintaan operaattorilleen, Antti Kasanen sanoo.