Helsingin kaupungin katurakennustyömaa Laajasalon Stansvikinkallion alueella on seissyt keskeytyneenä jo yli vuoden.
Työmaa keskeytyi monipolvisen tapahtumasarjan päätteeksi marraskuussa 2023. Syyksi kaupunki ilmoitti maastokatselmuksessa paikalta löytyneen noron eli puroa pienemmän virtavesiuoman. Järjestöjen ja aktivistien mukaan noron sijainti oli tiedossa, mutta kaupungin mukaan tieto tuli uutena.
Noron merkitystä ja alueen luontoarvoja on nyt puntaroitu valitusten perusteella ely-keskuksessa, aluehallintovirastossa sekä hallinto-oikeudessa.
Tällä hetkellä alueella tehdään pienimuotoisia rakennustöitä, mutta varsinainen rakentaminen jatkuu aikaisintaan keväällä 2025, arvioi projektinjohtaja Kati Kiyancicek Helsingin kaupunginkansliasta.
Stansvikin kyläyhdistys (SKY) ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys (Helsy) ovat hakeneet korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa hylättyyn hallintopakkohakemukseensa. Tietoa valitusluvasta odotetaan keväällä.
Järjestöjen ja asukasaktiivien ajankohtaisempi huoli liittyy uuden Stansvikinpolun rakentamiseen. Sen rakentaminen tyssäsi valituksiin vuonna 2021, mutta hallinto-oikeus hylkäsi valitukset, koska katsoi ne ennenaikaisiksi. Nyt kaupunki on tiedottanut aloittavansa polun rakentamisen joulukuussa 2024.
Luontoliiton metsäryhmän Kaadetaan kaava, ei metsää -kampanjan vetäjän Aino Juvosen mukaan polun varrelta ollaan kaatamassa ainakin suunnitelmaselostuksissa mainitut 31 suurta puuta, todennäköisesti enemmänkin.
Polun läheisyydessä on maan kohoamisen seurauksena syntyneet, vesilailla suojellut vesialueet kluuvi ja flada. Lisäksi alueella esiintyy useita EU:n luontodirektiivilistalla olevia lajeja. Juvonen ei halua suoraan kommentoida, ovatko aktivistit jälleen kiipeämässä puihin, kun moottorisahat käynnistyvät.
– Näkemyksemme mukaan polku voitaisiin tehdä pitkospuina tai jättää kokonaan tekemättä, koska sen linjaus on samansuuntainen kuin jo olemassa olevalla Stansvikintiellä.
Noro ennallistetaan, katusuunnitelmiin muutoksia
Kuluneen vuoden aikana Helsingin kaupunki on valmistellut muutoksia katurakennussuunnitelmiin alueella, jossa työt vuosi sitten keskeytyivät.
Suunnitelmaluonnosten merkittävimmät muutokset koskevat alueen eteläosassa olevaa Stansvikin rantakatua, jota on pienennetty alkuperäisestä huomattavasti. Luonnoksessa pysäköintipaikat ja ajorata on poistettu suurelta osalta katua.
Kadulle tulee pyöräilylle ja jalankululle varattu alue sekä huoltoajo osalle katuyhteyttä. Projektinjohtaja Kati Kiyancicekin mukaan päivitetyn suunnitelman avulla myös alueen puustoa saadaan säästymään.
Noro täytyy aluehallintoviraston päätöksen mukaisesti ennallistaa. Vuoden takaisten mielenosoitusten ja puiden kaadon yhteydessä työkone ajoi yhden noron uoman ylitse, joten myös työkoneen kulkureitti täytyy ennallistaa ja maaston painaumat korjata.
Noron valuma-alue sijaitsee pääasiassa paikalle suunnitellun palvelukorttelin alueella. Kortteliin on tarkoitus rakentaa peruskoulu, päiväkoti, nuorisotila ja liikuntahalli. Kortteliin ei ole tulossa muutoksia, mutta sen piha-alueita on suunniteltu uusiksi.
Kiyancicekin mukaan palvelukorttelin rakentaminen alkaa koulurakennuksesta keväällä 2025. Liikuntahallin toteutukseen liittyy vielä epävarmuutta.
– Hallisuunnitelma rajautuu Varisluodonkatuun, ja sen toteutus vaatii syvät louhinnat, jolloin jouduttaisiin menemään katualueen puolelle. Mikäli korkeimmasta oikeudesta tulee hallintopakkoanomusten hylkäävä päätös, liikuntahallikin saadaan toteutumaan nykysuunnitelmilla.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Noora Kaunisto pitää Stansvikin rantakadun uusia luonnoksia parannuksena aiempaan.
– Parannus on merkittävä, jos katu kapenee aiotusti ja infra siirtyy kokonaan pois metsästä.
Suurempaa huolta Kaunisto kohdistaa katurakennustyömaan itäpuolelle, Stansvikinkallion asemakaava-alueeseen, joka on parhaillaan uudelleen arvioitavana.
Vaikka kyse on eri projektista ja kaava-alueesta, Kaunisto muistuttaa, että luonnon näkökulmasta kyse on samasta metsästä.
– On valitettavan tavallista, että luontokatoa aiheuttavaa rakentamista tehdään pienissä paloissa. Kaavoja on useita, ja ne koskevat vain osaa alueesta. Tavallisen kaupunkilaisen on vaikea vaikuttaa asioihin ilman, että perehtyy syvällisesti kaavoitushistoriaan.
Avattu asemakaava käsittelyyn ensi syksynä
Helsingin kaupunginvaltuusto päätti maaliskuussa 2022 avata Stansvikinkallion itäosan asemakaavan uudelleen arvioitavaksi. Lainvoimaisen asemakaavan avaaminen tällaisella menettelyllä on poikkeuksellista.
Arvioinnissa selvitetään, onko alueen metsäluontoa tarpeen säästää aiempia suunnitelmia enemmän.
Kaupunkiympäristön toimialan tiimipäällikkö Anu Kuutti vakuuttaa, että valmisteilla oleva kaavamuutos huomioi uudelleenarvioinnin tavoitteet arvokkaimman metsäluonnon säilyttämisestä ja pyrkii minimoimaan vaikutukset asukasmäärään ja sitä kautta raideinvestointien kannattavuuteen.
Tavoitteena on viedä uudelleen arvioitu kaavamuutos kaupunkiympäristölautakuntaan syksyllä 2025.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen Noora Kaunisto pitää Stansvikinkallion metsän säästämistä keskeisenä periaatekysymyksenä.
– Lukuisissa kaupungin julkilausumissa ja strategioissa on linjattu, että arvokkaille metsäkohteille ei rakenneta. Olemme yhtä mieltä tästä kaupungin kanssa, mutta kuitenkin sinne ollaan rakentamassa. Uudelleen arvioitavana oleva alue pitäisi säästää kokonaan.