Kahdet säännöt

Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) antoi marraskuussa pidätysmääräyksen Israelin pääministeristä Benjamin Netanjahusta ja entisestä puolustusministeristä Yoav Gallantista.

ICC:n epäilee, että kaksikko on vastuussa sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan Gazassa. Länsimaiden läheisen liittolaismaan johtoa syytetään sotarikoksista nyt ensimmäistä kertaa.

Pidätysmääräys asettaa Netanjahun samaan kategoriaan Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa. ICC syyttää Putinia sotarikoksista Ukrainassa.

Venäjä ja Israel käyvät kumpikin raakaa sotaa. Tästä kertovat jo uhriluvut.

Käymme tässä jutussa läpi rikokset, joista Israelin ja Venäjän johtoa syytetään. Lisäksi kysymme asiantuntijoilta, miksi länsimaat suhtautuvat näihin sotiviin maihin eri tavoin.

Raskaita rikosnimikkeitä

ICC on antanut pidätysmääräyksen kahdesta israelilaisesta ja kuudesta venäläisestä.

ICC:n mukaan Israelin toiminta näyttää estäneen ruoka-avun, veden, lääkintätarvikkeiden ja polttoaineen toimittamisen Gazaan. Siksi on syytä epäillä, että Israel on esimerkiksi käyttänyt nälkää sodankäynnin välineenä ja syyllistynyt rikokseen ihmisyyttä vastaan luomalla olosuhteet, joissa gazalaisilta on muun muassa jouduttu amputoimaan raajoja ilman puudutusta.

Pidätysmääräykset eivät ole julkisia. Tämän vuoksi tarkkaa tietoa siitä, mitä tapauksia ICC tutkii, ei ole.

Alla olevalla videolla kerromme ruoka-apujärjestön autosaattueeseen kohdistetusta iskusta. Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi piti sitä pian tapahtuman jälkeen ”harvinaisen selvänä” sotarikoksena.

Suurta huomiota on saanut Israelin tapa saartaa ja pommittaa Gazan sairaaloita. Reuters kertoi huhtikuussa lähteidensä perusteella, että ICC:n syyttäjät ovat keränneet lausuntoja Nasserin ja al-Shifan sairaaloiden henkilökunnalta osana sotarikostutkintaansa.

Alla olevalla videolla brittikirurgi Nizam Mamode herkistyy antaessaan Britannian parlamentille lausunnon Nasserin sairaalan olosuhteista. Mamode työskenteli siellä elo-syyskuussa.

Toinen kansainvälinen oikeuselin tutkii, syyllistyykö Israel kansanmurhaan Gazassa. Se on antanut välipäätöksiä, jotka ovat velvoittaneet Israelia rajoittamaan hyökkäystään alueella.

– Israel on jättänyt nämä välipäätökset täydellisesti huomiotta. Tämä on hyvin raskauttavaa, emeritusprofessori Koskenniemi sanoo.

Venäjää ICC syyttää muun muassa ukrainalaisten lasten pakkosiirroista Venäjälle. Syytteiden keskiössä ovat myös iskut Ukrainan energiainfrastruktuuriin.

Lisäksi YK:n tutkintakomissio on löytänyt näyttöä muista sotarikoksista, kuten kidutuksesta ja seksuaalisesta väkivallasta. Useimmat muistavat Butšan joukkomurhat, iskut siviilikohteisiin sekä Mariupolin saarron.

Komissio tutkii myös syytöksiä, joiden mukaan Venäjä lietsoo kansanmurhaa Ukrainassa.

Länsimailla on kaksoisstandardi

Syytökset kumpaakin sotaa käyvää maata kohtaan ovat raskaita. Länsimaat, kuten Suomi, EU-maat ja Yhdysvallat, suhtautuvat maihin kuitenkin eri tavoin.

Venäjää vastaan länsi on asettanut ennennäkemättömiä pakotteita ja jäädyttänyt suhteet siihen. Sen sijaan Israelin kanssa jatkuu asekauppa.

Tukholman yliopiston kansainvälisen oikeuden keskuksen johtaja Pål Wrange näkee kaksoisstandardeja tavassa, jolla länsimaat tulkitsevat kansainvälistä lakia.

Israelin suurin poliittinen ja sotilaallinen tukija on Yhdysvallat. Näin presidentti Joe Bidenin on kommentoinut venäläisten ja israelilaisten pidätysmääräyksiä:

Osa EU-maista on jo perääntynyt aiemmista sitoumuksistaan, joiden mukaan ne toimisivat ICC:n määräysten mukaisesti. Näin ovat tehneet esimerkiksi Hollanti ja Ranska.

Saksakin on antanut ymmärtää, ettei se pidättäisi Netanjahua.

Venäjän johdosta annettuja pidätysmääräyksiä nämä maat sen sijaan ovat sitoutuneet noudattamaan.

– Laista ei löydy hyviä perusteita tukea pidätysmääräystä Putinista, mutta ei Netanjahusta, Wrange sanoo.

EU-maiden erilainen suhtautuminen Venäjään ja Israeliin näkyy myös pakotteissa. EU on asettanut Venäjää vastaan jo 14 pakotepakettia helmikuusta 2022 alkaen.

Israelille EU ei ole asettanut Gazaan liittyviä pakotteita. Sen sijaan EU on antanut yksittäisiä henkilöpakotteita Länsirannan juutalaissiirtokuntalaisia ja järjestöjä vastaan.

EU ei ole Israelin suhteen yksimielinen. Irlanti ja Espanja ovat ajaneet EU:ta jäädyttämään vapaakauppasopimuksen Israelin kanssa. Lisäksi muutama EU-maa ja Britannia ovat rajoittaneet asekauppaa Israelin kanssa.

Suomi jatkaa asekauppaa

Suomi on ottanut Gazan tilanteeseen kantaa erityisesti ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) suulla. Valtonen on vaatinut panttivankien vapauttamista sekä tulitaukoa ja humanitaarisen avun päästämistä Gazaan.

Silti Suomi ei ole suoraan tuominnut Israelin toimia Gazassa. Valtonen on muotoillut asian muun muassa sanomalla, että ”Suomi tuomitsee kaiken suhteettoman ja oikeudettoman väkivallan”.

Venäjän toimia Ukrainassa valtionjohto on kommentoinut suoremmin sanankääntein. Alla olevassa X-julkaisussa Valtonen kutsuu Venäjän iskuja Ukrainan sairaaloihin, kouluihin ja asuinrakennuksiin ”puhtaaksi pahuudeksi” .

Suomi ei ole jäädyttänyt asekauppaa Israelin kanssa. Vuosi sitten Suomi hankki Israelilta noin 300 miljoonan euron arvoisen ilmapuolustusjärjestelmän.

Israelin johtajille annettua pidätysmääräystä Valtonen kommentoi näin: ”Suomi tukee ICC:tä itsenäisenä ja riippumattomana oikeusistuimena.”

Länttä painaa historia

Miksi Israelin toimien yksiselitteinen tuomitseminen on lännelle sitten niin vaikeaa? Sodan säännöt koskevat kaikkia riippumatta sodan taustoista.

Asiantuntijoiden ensimmäinen vastaus on, että Israelin Gazassa käymä sota Hamasia vastaan ei ole kaikilta osin verrannollinen Venäjän sotaan Ukrainassa. Venäjä käy hyökkäyssotaa, kun taas Israelin hyökkäys Gazaan alkoi puolustustaisteluna.

On muitakin syitä. Yhdysvallat ja Eurooppa kokevat Venäjän vihamielisenä maana itseään kohtaan, Israelia ei. Näin sanoo Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma.

Keskeisessä asemassa on Yhdysvaltojen pitkä liittolaisuussuhde Israelin kanssa. Israelilla on lännelle strateginen merkitys epävakaassa Lähi-idässä.

Eurooppaa painaa Aunesluoman mukaan muun muassa antisemitismin historia. Saksalla on erityissuhde Israeliin juuri holokaustin vuoksi.

– Kynnys siihen, että Israeliin suhtauduttaisiin ikään kuin kansanmurhaajana, on joillekin valtioille todella suuri juutalaisten historiallisen uhriaseman vuoksi.

Suomi on pieni maa Venäjän rajalla, ja sillä on erilainen tapa hahmottaa paikkansa kansainvälisessä politiikassa kuin muilla Pohjoismailla. Moraaliset äänet eivät aina ole olleet siinä etusijalla.

– Kantaa ei ole haluttu ottaa, ellei ole aivan pakko.

Rikoksista ”valtavasti” näyttöä

Lännen pitäisi ottaa käyttöön voimakkaampia toimia Israelia kohtaan, oikeusoppineet Martti Koskenniemi ja Pål Wrange sanovat.

Wrangen mukaan Israelin toimien tuomitsemiseen olisi ollut tarpeeksi näyttöä jo loppuvuodesta 2023. Myös Koskenniemi sanoo, että näyttöä sotarikoksista on kerääntynyt valtavasti.

Koskenniemen mukaan kansainvälinen joukkotuhontasopimus velvoittaa länsimaita kansanmurhien ehkäisemiseen.

– Tämä antaa vahvan perusteen asekaupan katkaisemiseen Israelin kanssa.

Wrange sanoo, että lännen tulisi harkita myös talouspakotteita Israelille.

Hänen mukaansa lännen vastahakoisuus tuomita Israelin toimia rapauttaa sen uskottavuutta sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen kannattajana. Tämä voi vaikeuttaa Ukrainan tukemista.

– Se vaikeuttaa globaalin etelän tuen saamista Venäjän-vastaiselle rintamalle. Venäjän on nyt helppo sanoa, että länsi ei noudata omia sääntöjään.

Grafiikan kuvalähde: AOP