Suomen olympiakomitean puheenjohtajuutta tavoittelevat Petteri Kilpinen ja Tapio Korjus olivat torstai-iltana tentattavina Radio Suomen Urheiluillassa. Puheenjohtajakilpailu on huipentumassa, sillä valinta tapahtuu Olympiakomitean syyskokouksessa lauantaina.
Suomalainen urheilu ja Olympiakomitea ovat saaneet paljon kritiikkiä Pariisin olympialaisten heikon menestyksen jälkeen. Suomi jäi ensimmäistä kertaa olympialaisissa ilman mitalia. Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori ilmoitti kisojen jälkeen, että ei hae jatkokautta tehtävässä.
Yle Urheilun sivuilla julkaistiin torstaina aamulla juttu, jossa lukijat pääsivät äänestämään omia näkemyksiään menestymättömyyden syistä ja Olympiakomitean tehtävistä. Kilpiseltä ja Korjukselta kysyttiin Urheiluillassa osa samoista kysymyksistä, mutta ilman vastausvaihtoehtoja.
Mikä tulisi olla Olympiakomitean päätehtävä?
Kilpinen: Tärkein tehtävä on nostaa jäsentensä eli lajiliittojen ja liikuntajärjestöjen tasoa. Kaikki työ, mitä tehdään, on lähempänä lopullista liikkujaa. Että siellä pystytään auttamaan. Kaikki muu on kyseenalaista.
Korjus: Auttaa suomalaisia urheilijoita ja heidän valmentajiaan maailmanluokan tuloksiin. Sen ympärillä on paljon voittamisen kulttuurin rakentamista ja osaamisen kehittämistä.
Lukijoille annettiin tähän kysymykseen kuusi eri vaihtoehtoa. Torstai-iltana kello 20 jälkeen selvä ykkönen oli: ”Auttaa huippu-urheilijoita maailman huipulle.” Se oli saanut yli 52 prosenttia äänistä.
Kumpi on tärkeämpää, huippu-urheilu vai kansalaisten liikuttaminen?
Korjus: Sekä että, molemmat ovat tärkeitä. Kansakunnan kannalta, jos saamme taklattua liikkumattomuuden, maa voi paremmin, ihmiset voivat paremmin ja meillä on paljon vähemmän ongelmia. Olympiakomitean viitekehyksessä menestys on tärkeämpää Olympiakomitealle. Olympiakomitea liittoutuu kansan liikuttamisessa muiden tahojen kanssa.
Kilpinen: Yhteiskunnan kannalta on tietenkin kaikkein tärkein asia, että kansa voi hyvin. Eihän meillä muuten ole edes huippu-urheilua.
Torstai-iltana äänestäneistä lukijoista 69,5 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että kansalaisten liikkuminen on tärkeämpää ja 30,5 prosenttia valitsi huippu-urheilussa menestymisen.
On puhuttu siitä, pitääkö Olympiakomitean huolehtia sekä huippu-urheilusta että kansan liikuttamisesta. Kilpinen huomautti, että asiassa on ollut väärinymmärrystäkin. Kansan liikuttamiseen käytetään kokonaisbudjetista noin miljoona euroa, kun huippu-urheiluun menee 15–20 miljoonaa. Myös Korjus vahvisti, että kansalaisten liikuttamiseen ei käytetä Olympiakomiteassa niin paljon resursseja kuin ehkä yleisesti uskotaan.
Mikä on suurin syy Suomen huonolle olympiamenestykselle?
Kilpinen: Olen ollut puolitoista viikkoa kampanjassa enkä ole ollut kymmeneen vuoteen huippu-urheilussa sisällä, minulla ei voi olla analyyttista vastausta. Olen toistaiseksi ollut katsomossa. Perusasiat mättää, meneekö tekeminen oikeasti perille urheilijalle asti, vai jääkö se vääriin rakenteisiin? Onko vastuunjako oikein? Onko tehty oikeita valintoja? Väittäisin, että strategioita on tehty vaikka kuinka paljon, mutta toimeenpanokyky sakkaa.
Korjus: Mitalimäärä ei ole hirveästi elänyt viime vuosikymmenten aikana. Juuri tällä hetkellä jäämme jälkeen huippuvaiheen valmentautumisessa ja sen tukemisessa. Loppukädessä urheilija ja valmentaja valmistautuvat huipputuloksen tekemiseen. Olemme pudonneet kelkasta resurssien ja osaamisen suhteen. Maailmalla huippu-urheilu kehittyy koko ajan.
Lukijat valitsivat torstai-iltaan mennessä useimmin vaihtoehdon ”Urheilijat ja valmentajat eivät saa riittävästi tukea, vaan rahat menevät hallintoon ja rakenteisiin” ja toiseksi useimmin vaihtoehdon ”Suomessa ei aidosti ymmärretä, mitä maailman huipulle pääseminen vaatii”.