Kaskisissa saatetaan taas joutua pohtimaan kuntaliitosta Närpiön kanssa. Syynä on tiukka taloustilanne.
– On hyvin mahdollista, ja jopa todennäköistä, että vaalien jälkeen tulee asialistalle kuntaliitos, sanoo kaupunginjohtaja Markku Lumio.
Valtuutettujen näkemykset kunnan tulevaisuudesta jakautuvat, osoittaa Svenska Ylen tekemä kysely. Siihen vastasi yhdeksän valtuutettua 17:stä.
Kolme suhtautuu toiveikkaasti: kun talous kääntyy, voivat investoinnit lisääntyä ja näkymä muuttua valoisammaksi.
Kuusi valtuutettua epäilee, pärjääkö Kaskinen itsenäisenä. Ratkaisuna mainitaan kuntaliitos Närpiön kanssa.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan-Anders Lundenius (r.) ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kari Häggblom (sd.) haluavat kaupungin pysyvän itsenäisenä. Se vaatii heidän mielestään kuitenkin investointeja.
Kuntaliitoskeskustelu ei olisi Kaskisissa uutta. Joulukuussa 2019 äänestettiin kahdesta vaihtoehdosta: valitako itsenäisyys vai liittyminen Närpiöön.
Keskustelu oli kiivasta, ja osa poliitikoista sai tappouhkauksia. ”Parempi kurjuus kuin Närpiö”, sanoi yksi valtuuston jäsen ennen äänestystä.
Äänet jakautuivat 8–8. Kuntaliitosta vastustaneen puheenjohtaja Kari Häggblomin ääni ratkaisi.
Itsenäisyys säilyi, mutta niin säilyivät ongelmatkin.
– Ajattelen samalla tavalla kuin silloin, mutta nyt ajat ovat vaikeammat, Häggblom sanoo.
Olen ollut koko valtuustoaikani vahvasti sitä mieltä, että me pärjäämme itsenäisenä kaupunkina
Valtuutettu Svenska Ylen kyselyssä
Valtionosuusjärjestelmä tulee kalliiksi
Kaupunginjohtaja Markku Lumio sanoo Kaskisten pärjäävän, vaikka tilanne on vakava.
Lumion mukaan talousongelmien syynä on valtionosuusjärjestelmä. Sen sijaan, että Kaskinen saisi valtiolta, se joutuu maksamaan takaisin miljoonan. Se on 15 prosenttia kaupungin budjetista.
Vain kymmenen kuntaa maksaa valtiolle, ja Kaskinen niistä eniten asukasta kohden laskettuna.
Kaupunki näkee itsensä järjestelmän suurena häviäjänä. Valtiovarainministeriö on eri mieltä.
– Kaskisissa oli ennen uudistusta suuret sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset. Kun nämä kustannukset hävisivät, Kaskisista tuli itse asiassa uudistuksen voittaja, sanoo neuvotteleva virkamies Unna Heimberg valtiovarainministeriöstä.
Pelkän valtionosuusjärjestelmän katsomisen sijaan Heimberg kehottaa katsomaan verotulojen, työllisyyden ja yritysten kokonaisuutta.
Jos mitään ei tapahdu lähitulevaisuudessa, kuntaliitos Närpiön kanssa on varmasti todennäköisin vaihtoehto
Valtuutettu Svenska Ylen kyselyssä
Metsä-Botnian sellutehdas tarjosi työtä, asukkaita ja verotuloja yli 30 vuoden ajan, mutta vuonna 2009 se suljettiin.
Viime syksynä ilmoitettiin, että Kaskisiin johtava rautatie on liian huonossa kunnossa ja tavaraliikenne pysäytetään selvitysten ajaksi.
Vuosi 2024 on ollut pettymysten vuosi. Metsä Board ilmoitti keväällä, ettei se rakennakaan Kaskisiin kartonkitehdasta, jonka suunnitteluun se käytti kahdeksan miljoonaa.
– Jos saisimme Metsä-Botnian kaltaisen toimijan, asukasmäärä kasvaisi 300–400 henkilöllä, valtuuston puheenjohtaja Häggblom sanoo.
Jutun pohjana on käytetty Svenska Ylen artikkelia ”Hellre misär än Närpes” säger man i Kaskö – men svag ekonomi kan göra en fusion nödvändig. Kääntämiseen on käytetty tekoälyn apua. Toimittaja on tarkistanut käännöksen.