Opiskelija Viivi Linnan, 23, kaveriporukalla on pari vakiopuheenaihetta: stressi ja paineet opiskelusta.
– Kyllä niistä puhutaan ihan päivittäin. Kaikki opiskelukaverini ovat enemmän tai vähemmän stressaantuneita.
Linnan mielestä kuormittavinta on ajanhallinta, esimerkiksi työläiden esseetehtävien aikatauluttaminen.
Linna opiskelee sosiaalityötä Itä-Suomen yliopistossa. Tällä hetkellä hän on työharjoittelussa. Täysien harjoittelupäivien lisäksi pitäisi pystyä tekemään myös opintoihin liittyviä kirjallisia töitä.
– Välillä urakka tuntuu mahdottomalta, Linna sanoo.
Moni opiskelija elää suoritusmoodissa aamusta iltaan, ympäri vuoden. Suorituskeskeisyys nousee hyvin usein esiin opiskelijoiden vertaisryhmissä ja chat-keskusteluissa, kertoo kohtaavan verkkotoiminnan asiantuntija Essi Rantanen opiskelijoiden mielenterveystyötä tekevästä Nyyti ry:stä.
– Suorituskeskeisyys on valunut myös vapaa-ajalle ja vaatimuksiin itsensä kehittämisestä. Siitä on vaikea irrottautua, Rantanen sanoo.
Opiskelijat toivovat yksilöterapiaa, mutta sitä ei ole tarjota
Opiskelijoiden mielenterveysongelmien lisääntymisestä on tullut pysyvä ilmiö, joka ei selity enää koronalla.
– Mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut 30–40 prosenttia koronaa edeltävään aikaan nähden, sanoo ylilääkäri Minna Paavonsalo YTHS:ltä. YTHS vastaa korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta.
Paavonsalon mukaan kysynnän kasvun ajateltiin aluksi johtuvan koronasta. Nyt pandemiasta on kuitenkin kulunut niin pitkä aika, että mielenterveyden palveluiden korkea kysyntä on vakiintunut ilmiö.
Opiskelijat hakevat apua erityisesti ahdistus- ja masennusoireisiin. Useimpien oireilu on lääketieteen näkökulmasta lievää tai keskivaikeaa. Moni toivoo avuksi yksilöterapiaa, mutta sitä ei voida tarjota kaikille halukkaille.
Jos opiskelijan oireet ovat lieviä ja toimintakyky vähintään kohtalainen, YTHS tarjoaa avuksi esimerkiksi ryhmähoitoja.
– Meillä on ollut haasteita saada opiskelijat motivoitumaan ryhmistä. Toive yksilöterapiasta on monella vahva.
Lähes kaksi kolmesta YTHS:n mielenterveyspalveluita tarvinneista kokee saaneensa apua liian vähän, kertoo tuore korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus.
Valmistelussa oleva terapiatakuu saattaa muuttaa nuorten mielenterveyshoitoa. Toteutuessaan se lisäisi alle 23-vuotiaille tarjottavia terapiajaksoja.
”Ajatus lomasta tuntuu utopistiselta”
Korkeakoulussa opiskelevista naisista melkein neljänneksellä on todettu ahdistuneisuushäiriö viimeksi kuluneen vuoden aikana
Onko nuoruudesta tullut niin kuormittavaa, että iso osa opiskelijoista oireilee?
– Ymmärrän nuorten paineita. Elämme erittäin epävarmaa aikaa, Minna Paavonsalo sanoo.
Kotoa pois muuton jälkeen perhe ei enää tarjoa samalla tavalla päivittäistä tukea. Myös kynnys hakea apua on madaltunut.
Viivi Linna arvioi, että hänen oma stressikäyränsä on noussut yliopisto-opintojen aloittamisen jälkeen. Linna on aiemmalta koulutukseltaan lähihoitaja ja on jo ehtinyt olla myös työelämässä vanhuspuolella.
Opiskelujen ohessa hän tekee keikkatyötä hoitoalalla. Kesätöistä kertyneet säästöt ovat välttämättömiä toimeentulon varmistamiseksi.
– Ajatus lomasta tuntuu aika utopistiselta, Linna sanoo.
Hän kokee myös yhteiskunnan asettamia paineita: opinnoista pitäisi suoriutua tavoiteajassa, olisi hankittava oman alan työkokemusta ja valmistauduttava yhä epävarmemmaksi muuttuvaan työelämään.
Tänä syksynä stressi on vaikuttanut yöuniin. Linna on pyörinyt valveilla aamuyölle asti.
Armoton maailmankuva yksin pärjäämisestä
Nyyti ry:ssä on pistetty merkille, että monia stressaantuneita opiskelijoita yhdistää armoton maailmankuva yksin pärjäämisestä.
– Vertaisryhmissä monelle tärkein kokemus on yksinäisyyden tunteen väheneminen, Essi Rantanen sanoo.
Nyyti ry järjestää opiskelijoille muun muassa matalan kynnyksen ryhmä-chatteja ja vertaisryhmiä eri aiheista.
Viivi Linna on keksinyt muutamia konkreettisia keinoja stressin selättämiseksi. Hän on hankkinut paperikalenterin, joka auttaa hahmottamaan ajankäyttöä paremmin.
Toinen opeteltava asia on hellittämisen taito.
– Jos esseen kirjoittaminen ei kerta kaikkiaan suju, nousen koneen äärestä tekemään hetkeksi jotakin muuta.
Onko sinulla erityinen kysymys stressiin liittyen? Kirjoita kysymyksesi tämän jutun keskusteluosioon. Saatamme esittää kysymyksesi asiantuntijoille Ylen suorassa Stressi-illassa klo 19 alkaen.