Suomalaisen yksilöhuippu-urheilun kivijalkoja on jo yli 20 vuotta ollut Olympiakomitean keskitetysti hankkima, laaja urheilijavakuutus, jonka antamasta turvasta nauttii 103 kesä- ja talvilajien urheilijaa.
Vakuutuksen turvin huippu-urheilijat ovat nopeasti päässeet hoitamaan vammojaan ja sairauksiaan parhaalla ja nopeimmalla mahdollisella tavalla, millä on ollut täysin olennainen merkitys heidän mahdollisuuksilleen ylipäätään harjoittaa ammattiaan saati kehittyä siinä.
Olympiakomitean kumppaneihin kuuluvaan OP-ryhmään lukeutuvan Pohjolan myymä vakuutustuote on ollut Olympiakomitealle noin 350 000 euron vuosittainen kuluerä. Tällä hetkellä turvattujen urheilijoiden vakuutus on maksanut noin 1 600 euroa vuodessa.
Nyt tämän elintärkeän selkänojan tulevaisuuden yllä leijuu savuverho. Olympiakomitea on irtisanonut kaikki urheilijavakuutuksensa niin, että ne päättyvät 31. joulukuuta. Vuosi 2025 alkaa siis pahimmillaan tilanteessa, jossa urheilijat kilpailevat ja harjoittelevat ilman vakuutussuojaa.
Tilanne olisi esimerkiksi teholajien ja vaarallisten lajien, kuten alppihiihdon tai mäkihypyn, taitajille äärimmäisen riskaabeli ja epämiellyttävä.
– Kyse on isosta huolenaiheesta, joka teettää paljon työtä. Kaikki tehdään, jotta urheilijoilla olisi laadukas vakuutusturva myös jatkossa. Vakuutukseton tila ei ole vaihtoehto, sanoo Olympiakomitean ylilääkäri Maarit Valtonen.
Tämä syy taustalla
Hankala tilanne johtuu isoista muutoksista suomalaisen huippu-urheilun rahanjaossa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoitti 25. marraskuuta jakavansa vastedes eri urheiluliitoille ja huippuyksilöille annettavat tehostamistuet itse, kun työstä on aiemmin vastannut Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö. Urheilijoiden vakuutusturva on maksettu nimenomaan näistä tehostamistuista korvamerkittynä osana.
Kun raha ei enää kulje Olympiakomitean kautta jaettavaksi, komitea katsoi, ettei se enää voi olla vastuussa myöskään urheilijoiden vakuutusturvasta, vaan asia kuuluu ministeriölle.
Olympiakomitea lähetti 28. marraskuuta ministeriöön erittäin huolestuneen viestin, joka koski muun muassa vakuutusturvan jatkoa. Viesti kiinnitti huomiota erityisesti siihen, että jos vakuutuksia ei jatkossa hankita keskitetysti, niiden hinta per urheilija nousee dramaattisesti.
Tällä hetkellä vakuutusturva löytyy selvästi suurimmalta osalta opetus- ja kulttuuriministeriön 10 000:n tai 20 000 euron verotonta apurahaa nauttivista urheilijoista. Pieni osa on halunnut huolehtia vakuutusturvastaan itsenäisesti.
”Suurimpia saavutuksia”
– Keskitetty vakuutusturva on suomalaisen urheilulääketieteen suurimpia saavutuksia, ja se kohdentuu suoraan urheilijan eduksi. Kysehän ei ole vakuutusyhtiölle houkuttelevasta asiakasryhmästä, koska urheilijat käyttävät ammattinsa luonteen vuoksi vakuutustaan paljon, Maarit Valtonen sanoo.
Urheilijavakuutuksen poikkeavuus liittyy sen ehtoihin varsinkin sairauskulujen osalta. Ne eivät poissulje hoidon korvaamista, vaikka kyse olisi jo ennen vakuutuksen hankkimista todetuista sairauksista tai vammoista. Normaalisti vakuutusyhtiö ei edes myy tällaisia tuotteita tai jos myisi, hinta hipoisi pilviä.
Vakuutuksen ansiosta urheilijan on mahdollista hakeutua nopeasti lähetteellä esimerkiksi kuvantamiseen tai yksityislääkärille ja myös parhaiden asiantuntijoiden leikkauspöydälle. Tyypillisesti yhtä vammaa on voinut hoitaa korkeintaan noin 10 000 eurolla.
Ylilääkäri Valtonen kummastelee, miksi opetus- ja kulttuuriministeriö ei antanut muutokseen pidempää sopeutumisaikaa.
– Erittäin iso muutos pitää ratkaista alle kuukaudessa, mitä ihmettelen. Miksei voitaisi hoitaa asiaa rauhassa ja harkiten?
Psykoterapia katkolla?
Erityisen huolissaan Valtonen on katkolla olevien vakuutusten piirissä psykoterapiaa saavista urheilijoista. Vakuutus kattaa 20 käyntikertaa alan ammattilaisella.
– Näin herkän prosessin katkeaminen vakuutuksen loppumisen takia olisi suorastaan epäinhimillistä.
Olympiakomitea on keskustellut vakuutusasiasta muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntaosaston ylitarkastajan Kari Niemi-Nikkolan kanssa. Tämä kertoo, että vakuutusturvan tulevaisuudesta on useita hahmotelmia.
– Se on selvää, että ministeriö ei voi suoraan maksaa urheilijoiden vakuutuksia. Uskon kuitenkin, että kun maksamme tehostamistukia, voimme velvoittaa sen yhteydessä edunsaajaa hoitamaan tuesta näin keskeisen asian kuin urheilijan vakuutusturvan.
Pyöritetyistä malleista Niemi-Nikkola ei usko malliin, jossa asia siirtyisi kokonaan lajiliittojen hoitoon. Kyse on keskitetyn hankinnan edullisuudesta.
– Ei ole vaikeaa päätellä, että jos hankit sata vakuutusta, saat eri luokan paljousalennuksen kuin hankkimalla kaksi vakuutusta.
Pallo keskusjärjestölle
Sekä Valtonen että Niemi-Nikkola ovat optimisteja ja uskovat, että suomalaiset huippu-urheilijat on vakuutettu myös vuodenvaihteen jälkeen. Jos Olympiakomitea haluaisi asian jo etupainotteisesti varmistaa, Niemi-Nikkola heittää pallon keskusjärjestölle.
– Me emme voi jakaa valtion vuodelle 2025 budjetoimaa rahaa vuonna 2024. Mutta luulisi, että maan johtavan urheilujärjestön huippu-urheiluyksiköltä löytyisi riskinottokykyä investoida tuohon vaikka omaa kumppanuusrahaa, jos asia koetaan niin valtavan tärkeäksi.
Niemi-Nikkola uskoo, että kesälajien tehostamistukia päästään jakamaan jo tammikuun aikana.
Suomen kokeneimmista yksilöhuippu-urheilijoista keihäänheiton EM-kolmonen, pitkistä vammakierteistä kärsinyt Lassi Etelätalo on urastaan paljon velkaa urheilijavakuutukselle.
– On ollut paljon käytössä ja erittäin tärkeä. Ei todellakaan olisi optimitilanne treenata ilman sitä keihäänheiton kaltaista lajia. Jos joutuisin hakemaan vakuutuksen vapailta markkinoilta, se sulkisi varmasti vammahistoriani takia pois nilkan, polven, selän ja olkapään hoitamisen, Etelätalo naurahtaa.
Olympiakomitealle ja ministeriölle maagisella arvokisaurheilijalla on yksinkertainen viesti:
– Tämä on asia, joka täytyy hoitaa kuntoon niin, ettei urheilijoille tule minkäänlaista siirtymäaikaa ja sen synnyttämää epävarmuutta.