Joensuulainen Lotta Luojola, 19, selaa kaveriporukan Whatsapp-ryhmää ja luettelee usein toistuvia vastauksia: real, so true, damn, holy shit, thanks, literally.
– Esimerkiksi sanaa literally käytän itsekin suhteellisen paljon. Se on vastaus kaverille, että olen hänen kanssaan samaa mieltä, Luojola sanoo.
Suomeksi sama sana tuntuisi hassulta: literallyn suomenkielinen vastine on kirjaimellisesti.
Kaveriporukan viesteissä vilisee myös kokonaisia englanninkielisiä lauseita, mutta niitä Luojola yrittää välttää. Hän on huolissaan, että rikas ja vivahteikas suomen kieli näivettyy.
Tutkimuksissa ei ole havaittu, että englannin kieli varsinaisesti uhkaisi suomen kieltä. Koululaisten äidinkielen osaaminen on kuitenkin heikentynyt selvästi.
Lastenlaulut saivat kiinnostumaan kielestä
Joensuun Lyseon lukiossa opiskellut Lotta Luojola saa tänään torstaina valkolakin.
Hän ylsi harvalukuiseen joukkoon kirjoittamalla täydet pisteet äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeesta. Vuosittain samassa onnistuu muutama nuori.
Suomen kulttuurirahasto on myöntänyt Luojolalle Yrjö Koskisen stipendin. 2 000 euron stipendi myönnetään äidinkielen kokeessa parhaiten menestyneille ylioppilaille.
Ylioppilaskokeessa menestymistä edesauttoi, että Luojola on ollut koko ikänsä kiinnostunut lukemisesta ja kirjoittamisesta.
Innostus sai alkunsa laulukirjoista.
– Laulujen tarinat on kerrottu kauniilla, kuvallisella kielellä. Lastenlaulut olivat ensikosketukseni runouteen.
Luojola kertoo edelleen pitävänsä enemmän suomenkielisestä musiikista. Suomi on hänelle tunnekieli, joten suomeksi lauluissakin on vahvempi tunnelataus.
Englanniksi on helpompi puhua vaikeista tunteista
Samaan aikaan Lotta Luojola on pannut merkille, että juuri tunteista nuorten on usein helpompi puhua englanniksi.
– Suomen kieli koetaan kankeaksi. Englanti voi myös olla tapa ottaa etäisyyttä vaikeisiin tunteisiin, kun ei käytä omaa tunnekieltään, Luojola miettii.
Suurin osa nuorten suosimista englanninkielistä ilmauksista on tarttunut puheeseen sosiaalisesta mediasta.
– Vietämme paljon aikaa englanninkielisessä ympäristössä, joten on luonnollista, että englanti puskee läpi. Se on ihan ok. Samalla se on sääli, kun ei osata enää heittää niin hyvin suomeksi läppää vaan käytetään Tiktok-viittauksia, Luojola sanoo.
Videolla Luojola kertoo, mistä suomen sanasta hän ei halua luopua.
Suomen kieli on tapa olla
Nuoret eivät ole ainoa ryhmä, jonka kohdalla englannin kielen vaikutus on herättänyt keskustelua.
Kielitieteilijä Janne Saarikivi nosti Helsingin Sanomissa syksyllä esiin tiede- ja yritysmaailman, jossa ei enää automaattisesti vaadita suomen kielen taitoa.
Lotta Luojola aikoo ensi keväänä hakea Turun yliopistoon opiskelemaan historiaa ja arkeologiaa. Tutkinnon opetuskieli on suomi.
– Minusta on ehdottoman tärkeää, että suomi säilyy myös tiedekäytössä. Vain siten voidaan varmistaa suomen kielen tulevaisuus.
Luojolalle on itsestäänselvää, että suomen kieli on säilyttämisen arvoinen.
– Suomen kieli kantaa mukanaan meidän historiaamme ja meidän tarinoitamme. En voisi kuvitella elämää ilman suomen kieltä, koska se on tapa ilmaista itseä ja syvimpiä tunteita. Se on tapa olla.