Kalojen olosuhteet ovat parantuneet Kymijoen länsihaarassa – avi nostaa läheisten voimalaitosten kalatalousmaksuja

Vaelluskalojen olosuhteet ovat viranomaisen mukaan parantuneet huomattavasti. Tämä mahdollistaa kalatalousvelvoitteiden muuttamisen.

1-vuotiaat lohen ja tamenen poikaset on helppo erottaa toisistaan. Alla vaaleampi lohi ja yllä punapilkkuinen taimen.
Kymijoki on tärkeä vesistö monille vaelluskaloille. Kuvassa vaalean lohen ja punaisen taimenen poikasia. Kuva: Vesa Vaarama / Yle
  • Olli-Pekka Toivanen

Etelä-Suomen aluehallintovirasto eli avi on muuttanut Kymijoen länsihaarassa sijaitsevien Ahvenkosken ja Klåsarön vesivoimalaitosten kalatalousvelvoitteita.

Aluehallintovirasto velvoittaa molemmat voimalaitokset omistavan oy Mankala ab:n tekemään suunnitelman kalateistä sekä lupahakemukset niiden rakentamiseen.

Lisäksi vuotuiset kalatalousmaksut nousevat molemmilla voimalaitoksilla. Ahvenkoskella maksu nousee 75 000 eurosta 116 000 euroon ja Klåsaröllä 29 000:sta 44 000 euroon.

Ahvenkosken voimalaitos sijaitsee Merikoskessa Pyhtään ja Loviisan rajalla. Klåsarön voimalaitos taas sijaitsee Loosarinkoskessa Pyhtäällä.

karttagrafiikka osoittaa Ahvenkosken ja Klåsarön voimalaitosten sijainnit Kymijoella.
Ahvenkosken ja Klåsarön voimalaitokset sijaitsevat Pyhtään ja Loviisan alueilla Kymijoen varrella. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle, MapCreator, OpenStreetMap

Kalojen olosuhteet ovat parantuneet

Avin mukaan velvoitteita tuli muuttaa, koska olosuhteet Kymijoen länsihaarassa ovat olennaisesti muuttuneet.

Vedenlaatu länsihaarassa on parantunut ja olosuhteet vaelluskalojen palautumiselle sekä luontaiselle lisääntymiselle ovat nykyisellään otolliset.

Vaelluskalojen olosuhteita voidaan edelleen parantaa kalataloudellisin kunnostuksin. Osuhteiden muutos mahdollistaa vesilain mukaan myös kalatalousvelvoitteiden kustannusten nousun.

Voimalaitosten alkuperäisissä luvissa 1900-luvun alussa oli velvoite kalateiden rakentamisesta ja kunnossapitämisestä. Myöhemmin velvoite on muutettu kalatalousmaksuksi.

Kalatalousmaksuja tarkistetaan myöhemmin uudelleen

Voimalaitokset omistavan yhtiön on tehtävä suunnitelmat ja hakemukset kalateistä Ahvenkosken voimalaitoksen osalta viimeistään kahden vuoden kuluttua päätöksen lainvoimaisuudesta ja Klåsarön osalta kolmen vuoden kuluttua.

Kalatiesuunnitelmassa tulee ottaa huomioon kaikki kalatietä potentiaalisesti käyttävät kalalajit ja nahkiainen.

Kymijoki on eteläisen Suomen merkittävin vaelluskalavesistö. Kalatalousmaksulla voidaan avin mukaan edistää vaelluskalakantojen palauttamista Kymijoen länsihaaraan.