Suomen- ja ruotsinkielisten oppilaiden erilainen kohtelu puhuttaa Paraisilla – rehtori vetoaa kulttuurieroihin

Osa Brava-oppimiskeskuksen suomenkielisistä oppilaista kokee, että ruotsinkielisillä oppilailla on löyhemmät järjestyssäännöt.

Flaskor med energidryck bredvid en datorskärm
Esimerkiksi energiajuomia koskevat käytännöt on koettu ristiriitaisiksi Paraisten kouluissa. Kuva: Alexander Granholm
  • Carolus Manninen

Osa Paraisten Brava-oppimiskeskuksen oppilaista kokee, että keskuksen järjestyssäännöt ovat tiukempia suomen- kuin ruotsinkielisissä kouluissa.

Asiasta uutisoi Yle Åboland.

Runsas vuosi sitten aloittaneessa keskuksessa toimii neljä koulua samassa rakennuksessa: suomenkieliset Paraistenseudun koulu ja Paraisten lukio sekä ruotsinkieliset Sarlinska skolan ja Pargas svenska gymnasium.

Paraisten koulutuspäällikön Katriina Sulosen mukaan suomenkieliset oppilaat ovat kokeneet esimerkiksi energiajuomia koskevat käytännöt epäoikeudenmukaisina.

– Saamamme palautteen mukaan suomenkielisten oppilaiden on noudatettava tiukempaa linjaa energiajuomien suhteen sisätiloissa ja oppitunneilla. Sääntö ei vaikuta olevan yhtä tiukka ruotsinkielisille oppilaille.

Sulosen mukaan oppimiskeskuksella on yhteiset järjestyssäännöt, mutta keskuksen kouluilla on erilaisia toimintakulttuureja.

Välitunteja eri määrä

Paraistenseudun koulun ja Paraisten lukion rehtori Ari Rintanen vahvistaa, että Bravan koulujen välillä on eroja. Yläkoulujen osalta hän mainitsee esimerkkinä välitunnit.

– Paraisten seudun koulussa on kolme ulkovälituntia päivässä, kun taas Sarlinska skolanissa on vain yksi.

Rintanen ei toivo järjestyssääntöihin muutoksia, mutta toivoo, että kouluissa noudatettaisiin Bravassa yhteisesti sovittuja pelisääntöjä.

Paraisten lukion rehtori Ari Rintanen vahvistaa, että sääntöjä tulkitaan eri tavoin Bravan sisällä.

Sarlinska skolanin rehtori Christa Andersson vastaa Ylen haastattelupyyntöön lyhyesti tekstiviestillä.

– Ei ole uutta, että olemme eri kouluja ja meillä on erilaisia kulttuureja, Andersson kirjoittaa.

”Se on kulttuuriperinne”

Pargas svenska gymnasiumin rehtori Annika Gustafsson tunnistaa puheet erilaisista järjestyssäännöistä. Sääntöjen tiukemman soveltamisen suomenkielisten kohdalla Gustafsson selittää kulttuurieroilla.

– Suomenkielisellä puolella on enemmän kuria, kun taas ruotsinkielisellä puolella keskustellaan ja neuvotellaan enemmän oppilaiden kanssa. Saatamme kohdata opiskelijoitamme eri tavoin, ja se on kulttuuriperinne.

Våningsinformation vid trappuppgången i Brava lärcenter i pargas. Den visar information om tre våningar, och visar att pargas svenska gymnasium och paraisten lukio finns i samma trappuppgång.
Paraisten suomen- ja ruotsinkieliset lukiot toimivat samassa rakennuksessa. Kuva: Ellen Bos / Yle

Gustafssonin mukaan hänen koulussaan opettajat ovat tyytyväisiä.

– Niin kauan kuin ei ole suurempia ongelmia, emme myöskään halua luoda ongelmia tyhjästä.

Asiaa käsitelty myös lautakunnassa

Paraisten ruotsinkielisen koulutuksen koulutuspäällikkö Ulrika Lundberg ei ole kuullut järjestyssääntökeskustelusta. Hän huomauttaa, että toimintakulttuurin rakentuminen uudessa oppimiskeskuksessa vie aikaa.

– Olemme toimineet hieman yli vuoden. Palaamme vielä monta kertaa siihen, miten rakennamme yhteistä toimintakulttuuria, Lundberg sanoo.

Bravan keväällä hyväksyttyjä järjestyssääntöjä arvioitiin tiistaina Paraisten suomenkielisessä kasvatus- ja koulutuslautakunnassa.

Esityslistalla todetaan, että ”opettajien toiminta ei ole yhteneväistä Sarlinin koulussa ja Paraisten seudun koulussa, silloin kun oppilas käyttäytyy huonosti eikä noudata järjestyssääntöjä”. Erilaisten käytäntöjen todetaan aiheuttavan ristiriitoja. Lautakunta merkitsi asian tiedoksi.

Yle Åbolandin mukaan ruotsinkielinen osasto ei ole vielä arvioinut Bravan järjestyssääntöjä.

Juttu on käännetty Yle Åbolandin 11.12. julkaistun artikkelin pohjalta.