Merikaapeleita katkova rahtilaiva ei enää ole ainutlaatuinen uutinen. Suurin uutinen joulupäivän tapahtumissa sisältyy siihen, mitä tapahtui uusimman kaapelirikon jälkeen.
Itämerellä on runsaan vuoden sisällä koettu kolme kaapelirikkoa, jotka liittyvät suoraan Suomeen. Niiden aiheuttajiksi epäillään kolmea eri rahtialusta.
Viimeisin rikko tapahtui joulupäivänä, jolloin Suomen ja Viron välinen Estlink 2 -sähkökaapeli katkesi. Kolmannesta voi jo nyt todeta, että se eroaa merkittävästi kahdesta ensimmäisestä.
Nyt ratkaisun avaimet ovat ensi kerran Suomen omissa käsissä.
Aiemmin Kiina ollut portinvartijana
Kun ensimmäisen kaapelirikon jälkeen epäilyt olivat kääntyneet kiinalaisalus Newnew Polar Beariin, Suomen viranomaiset ottivat alukseen radioyhteyden ja yrittävät saada sen Suomen aluevesille. Suomen aluevesien ulkopuolella ajanut alus ei kuitenkaan suostunut muuttamaan kurssiaan ja pääsi pakoon.
Keskusrikospoliisin (KRP) tutkijat eivät tuoreeltaan päässeet tutkimaan alusta ja kuulustelemaan sen miehistöä. Koko tutkinta on siis kansainvälisen viranomaisyhteistyön varassa ja ennen kaikkea riippuvainen Kiinan yhteistyöhalukkuudesta.
Toinen kaapelirikko tapahtui kauempana Suomen aluevesiltä, eikä Suomella ollut edellytyksiä epäillyn aluksen pysäyttämiseen.
Tästä kaapelirikosta epäillään niin ikään kiinalaista alusta, jolle Suomen viranomaiset lopulta pääsivät, kun alus oli pysäytetty Tanskan edustalle. Tässäkin tutkinnassa ratkaisevassa asemassa on Kiina.
Joulupäivänä tapahtuneessa kolmannessa rikkoutumisessa tilanne on uusi, sillä nyt tutkintavastuu on Suomella. Tilanteen mahdollisti viranomaisoperaatio, jollaista ei ole ennen nähty.
Ennennäkemätön operaatio
Kun Estlink 2 -sähkökaapeli katkesi joulupäivänä, Suomen Rajavartiolaitoksella ja poliisilla oli nopeasti epäilty. Vaurion aiheuttajaksi alettiin nopeasti epäillä Cookinsaarille rekisteröityä Eagle S -säiliöalusta, joka kuuluu niin sanottuun Venäjän varjolaivastoon.
Käytännössä tämä oli Suomelle toinen tilaisuus saada kaapelinkatkoja satimeen. Tällä kertaa Suomen reaktio oli nopea ja voimakas.
Poliisin tiedotteessa joulupäivän tapahtumat ilmaistiin ehkä harkitun epämääräisesti:
Säiliöalus siirtyi viranomaistoiminnan seurauksena Suomen aluevesille.
Sitä ei toistaiseksi tiedetä, mitä viranomaiset tekivät suostutellakseen aluksen siirtymään Suomen aluevesille. Säiliöaluksen on kuitenkin kerrottu muuttaneen kurssiaan vapaaehtoisesti.
Merkittävin viesti maailmalle on nopeus, jolla tilanteeseen reagoitiin, mutta ei operaatio näyttävyyden puutteestakaan kärsi.
Kun alus saapui saatettuna Suomen aluevesille, nähtiin se osa operaatiosta, jollaista ei tiettävästi tosipaikassa ole koskaan aiemmin nähty: Rajavartiolaitoksen valmiusyksikkö ja Helsingin poliisilaitoksen valmiusyksikkö Karhu lensivät alukselle helikoptereilla ja ottivat sen haltuunsa.
Monessa maassa operaatiosta olisi jo julkaistu liikkuvaa vartalokamerakuvaa poliisin ja Rajavartiolaitoksen erikoisjoukoista laskeutumassa köysillä aluksen kannelle.
Ilman sitäkin viesti mennee perille: jos ei kaapelinkatkoamisia pystykään ennalta estämään, ainakin niistä jää kiinni.
Tämä viesti tosin vanhenee nopeasti, jos pian taas kaapeli katkeaa ja alus ei tottelekaan kehotuksia Suomen merialueelle siirtymisestä.
Tutkinta on nyt omissa käsissä
Aluksen nopea haltuunotto mahdollisti sen, että KRP:n tutkijat pääsivät aloittamaan esitutkinnan kriittiset tutkintatoimenpiteet nopeasti.
Nyt aluksen päällikköä ja muuta miehistöä päästään kuulustelemaan nopeasti ja ennen kaikkea ilman ulkomaisia välikäsiä. Myös tekninen rikostutkinta laivalla päästiin aloittamaan pian epäillyn rikoksen tapahtumisen jälkeen.
Rikosnimikkeenä tutkinnassa on törkeä tuhotyö, joka mahdollistaa kaikkien tarvittavien pakkokeinojen käytön esitutkinnassa, joka suoritetaan Suomen alueella Suomen johdolla.
Toisin sanoen Suomella on nyt tilaisuus ratkaista rikos ja mahdollisesti jopa tuomita tekijät omin voimin. Tämä toki edellyttää sitä, että Suomen rannikolla seisoo nyt oikea alus.
Teko voi olla tahallista sabotaasia tai rikollista huolimattomuutta, mutta liian toiveikas ei kannata olla. Perimmäistä motiivia ei edes hyvin suoritetussa esitutkinnassa aina saada selville.
Joka tapauksessa edellytykset totuuden selvittämiseen ovat nyt verrattomasti paremmat kuin edellisillä kerroilla.
Korjaus 7.1.2025: Muutettu viittaus kolmanteen ”putkirikkoon” muotoon ”rikko”. Ensimmäisessä tapauksessa katkesi kaasuputki, kahdessa seuraavassa merikaapeleita.