Maria Girlea, 19, oli kotikaupungissaan Romanian Bukarestissa menossa tanssitunnille, kun kohtalo puuttui peliin.
– Tanssitunteja ei enää ollutkaan siinä paikassa, mutta samassa rakennuksessa oli pingishalli. Äitini vei minut sitten sinne, koska hän halusi, että harrastaisin kuitenkin jotain pienenä. Se alkoi siitä, Girlea muistelee Yle Urheilulle.
Kuusi vuotta sitten koko Marian perhe muutti Suomeen IT-alalla työskentelevän äidin työn perässä. Sopeutuminen uuteen kotimaahan ei ollut pariin vuoteen helppoa, sillä kieli tuntui vaikealta eikä ystäviä paljoa ollut.
– Sitten ysiluokalla tapasin romanialaisen tytön, jonka kanssa olemme nyt parhaat kaverit. Hän auttoi paljon, koska osasi suomea. Minä osasin kouluaineita, mutta romaniaksi. Hän taas ei osannut niin hyvin kouluaineita. Yhdessä opimme. Sitten muutin Jyväskylästä Helsinkiin, jossa oli paljon kivempaa, Girlea kertoo.
Aluksi Girleaa valmensi oma isä, jonka kanssa hän edelleen juttelee puhelimessa paljon lajista. Helsinkiin muuton yhtenä syynä oli kuitenkin juuri paremman valmennuksen etsiminen.
Oppia Girlea on alkanut hakea myös ulkomailta. Tätä nykyä hän pelaa Ranskassa kolmannella sarjatasolla ja Ruotsissa pääsarjaa Spårvägens BTK:ssa Suomen naisten ykköspelaajan Marina Donnerin kanssa. Ruotsin kovat pelit ovat vieneet uralla eteenpäin.
– Tällä kaudella on kyllä ollut aika vaikeaa, kun on ollut kaikkea muutakin, esimerkiksi ylioppilaskirjoitukset. Mutta verrattuna viime vuoteen ja sitä edelliseen on kehitystä kyllä todella paljon tapahtunut.
Viime helmikuussa Girlea sai Suomen kansalaisuuden ja EM-kisoissa Itävallan Linzissä viime lokakuussa hän pystyi jo edustamaan Suomea.
– Se oli unelma. En olisi uskonut viime vuoden alussa, että pääsisin sinne. Oli hienoa nähdä parhaita pelaajia ja treenata sekä pelata heidän kanssaan.
Girlea karsiutui Linzissä niukasti 64 pelaajan jatkopeleistä. Joulukuun alussa Kisakallion Finlandia Openissa hän eteni aina välieriin saakka ja oli paras suomalaispelaaja turnauksessa.
Tulevaisuuden suhteen Girlealla on selvät suunnitelmat.
– Ensinnäkin haluaisin auttaa ihmisiä, opettaa ja valmentaa. Jossain vaiheessa haluaisin, että pöytätenniksesta tulisi ammattini.
Jonain päivänä Maria haluaisi myös pelata olympialaisissa, mutta siihen on hänen mukaansa vielä pitkä matka.
– Ensinnäkin pitäisi käydä enemmän kisoissa. En ole paljoa päässyt käymään ulkomailla kovissa turnauksissa. Ja toiseksi: se vaatii paljon kovaa työtä.