Seurakunnille lakiin pohjautuva vaatimus sähköauton latauspisteistä näyttää tulleen täytenä yllätyksenä.
Vuodenvaihteessa voimaan tulleen lain mukaan asumattomien rakennusten yli 20 autopaikan parkkipaikoilla on oltava sähköauton latauspiste.
Se on aiheuttanut päänvaivaa muun muassa Vaasan seurakunnassa.
– Olemme katsoneet Kirkkohallituksen linjauksia, eikä siellä muillakaan seurakunnilla ole näitä vielä hoidettu kuntoon. Tämä on tullut kaikille aika lailla yllätyksenä, sanoo Vaasan seurakunnan kiinteistöpäällikkö Reetta Hietaharju.
Rahaa latausasemiin on yhtäkkiä vaikea löytää.
Useille seurakunnille tieto latausasemien pakollisuudesta tuli vuoden 2023 lopulla, jolloin seuraavan vuoden budjetti oli lyöty jo lukkoon.
– Raha on oltava varattuna talousarviossa jo edellisenä vuonna. Kuitenkin viime vuoden lisätalousarvioon saatiin mahdutettua rahat yhteen latausasemaan, ja se rakennettiin viime vuoden joulukuussa, kertoo Kokkolan seurakunnan hallintojohtaja Anne Jokela.
Kokkolan seurakuntayhtymä aikoo laittaa latausaseman kahdeksaan eri paikkaan: yksi latausasema yhtä parkkipaikkaa kohden. Se on laskenut, että yksi sähköauton latausasema maksaa 2 000–3 000 euroa.
Vaasan seurakunta on varannut budjettiin 2 500 euroa per kohde. Hietaharjun mukaan nähtäväksi jää, ajaako jokin tärkeämpi investointi vielä sähkötolppien edelle.
Esimerkiksi Seinäjoen seurakunta on pidemmällä: se on asentanut sähkölatauspisteen jo kaikkiin leirikeskuksiinsa ja pääkirkkoihinsa Ylistaroon, Nurmoon, Peräseinäjoelle, Lakeuden Ristiin ja Törnävälle. Lisäksi latausasemat löytyvät Törnävän kappelin pihasta ja hautausmailta Törnävällä ja Nurmossa.
”Aika tekaistu sääntö”
Uuden lain tavoitteena on tukea sähköautojen yleistymistä ja vähentää sitä kautta liikenteen päästöjä. Laki koskee seurakuntien lisäksi esimerkiksi kuntia ja kauppaa.
Ylen haastattelemien paikallisten toimijoiden mukaan laki on ylimitoitettu: se tuo kohtuuttomia investointeja, eikä ole markkinavetoinen.
– Minun mielestäni tämä on aika tekaistu sääntö. Meidän pitäisi itse voida miettiä, mihin oikeasti on tarvetta laittaa lataustolppia, kritisoi Vaasan seurakunnan kiinteistöpäällikkö Reetta Hietaharju.
Hän sanoo, että esimerkiksi kirkko on käytössä pääasiassa vain sunnuntaisin, paikalla ollaan muutama tunti ja lähdetään kotiin.
Sen sijaan seurakuntakeskuksessa voi olla toimintaa useana päivänä viikossa, joten siellä sähköauton lataustolppa on Hietaharjun mukaan viisaampi hankinta.
Koskee myös kauppoja ja kuntia
Etelä-Pohjanmaan osuuskauppa Eepeen toimitusjohtaja Henrik Karvonen ei pidä järkevänä, että lain vaatimusta joudutaan täyttämään halvoilla ja nopeilla ratkaisuilla.
Latausasemille täytyisi olla aitoa käyttöä:
– Eihän pienen kaupan tai hautausmaan parkkipaikalle kannata asentaa latauspistettä, jossa autoa joutuisi pitämään monta tuntia, jotta siitä olisi hyötyä. Siitä hyötyvät vain työntekijät, joiden autot siellä päivän seisovat, Karvonen sanoo.
Samaa mieltä on Keskon energiajohtaja Antti Kokkonen.
Hänen mukaansa lakia ole tehty markkinajohteisesti.
– Kyllä tässä on iso riski, että rakennusten omistajille tulee nyt kohtuuttomia investointitarpeita, ja vieläpä sellaisia, jotka eivät käytännössä edes palvele sähköautoilijoita.
Osuuskauppa Eepee aikoo rakentaa tehokkaat latauspisteet, esimerkiksi Seinäjoen Hyllykallion Prisman pihaan on rakennettu peräti 800 000 euroa maksanut suurtehoinen sähkölatausalue.
Näin tehokkaita latausasemia ei joka paikkaan tule, mutta silti Karvonen laskee, että keveimmilläänkin jokainen heille rakentuva latausasema maksaa lähes 100 000 euroa.
– Meillä on 70 toimipistettä ja haluamme tehdä niihin laadukkaat latauspisteet. Emme millään saa kaikkia tehtyä heti, vaan projekti vie vuosia.
Kovin isku kunnille
Laki iskee voimakkaimmin kuntiin, joilla on runsaasti parkkipaikkoja muun muassa kirjastojen ja koulujen pihoilla.
Vaasan kaupunki varasi viime vuoden budjetissaan sähkötolppien asennuksiin noin 200 000 euroa. Ne rahat on jo käytetty, vaikka kaikkia tarvittavia tolppia ei ole vielä edes rakennettu.
Vaasan kiinteistöpäällikön Hanna Pekkalan mukaan rahalle olisi ollut parempaakin käyttöä.
– Vielä tässä vaiheessa puhutaan kuitenkin aika pienestä määrästä sähköautoja, Pekkala sanoo.
Seinäjoen kaupunki on etsinyt latausasemien rakentamiselle kustannustehokkaita ratkaisuja. Yksi vaihtoehto olisi muuntaa tavallinen lämmitystolppa sähköauton latauspisteeksi. Seinäjoella osa kaupungin kiinteistöistä täyttää jo tällä hetkellä lain vaatimukset, mutta valtaosa ei.
Keski-Pohjanmaalla moni kunta on vasta lähtökuopissa latausasemien rakentamisessa. Kokkola vielä kartoittaa kaikkia paikkoja, joita laki koskee.
Kannuksessa latausasema on vasta uuden Raasakan koulun pihalla, muuten selvitystyö vanhojen kiinteistöjen osalta on kesken: tietoa tarvitaan esimerkiksi siitä, riittääkö sähköpääkeskusten kapasiteetti latausasemien käyttämiseen.