200 ikäihmistä odottaa pääsyä ympärivuorokautiseen hoivaan Etelä-Karjalassa – määrä kasvanut syksystä

Muihin hyvinvointialueisiin verrattuna jono on Etelä-Karjalassa neljänneksi pisin. Hyvinvointialueen mukaan odottajien määrän kasvun takana on useita syitä.

Vanhempi henkilö istuu pöydän ääressä, katsellen televisiota. Valokuvassa näkyy henkilön selkä ja pää lähikuvassa, henkilö nojaa kättään poskeaan vasten. Pöydällä edessä on kävelyteline. Taustalla näkyy himmeästi yksityiskohtia, kuten taulu ja televisio.
Noin 200 vanhusta odottaa pääsyä ympärivuorokautiseen hoivapaikkaan Etelä-Karjalan hyvinvointialueella. Kuvituskuva. Kuva: Mikko Savolainen / Yle
  • Riitta Väisänen

Noin 200 vanhusta odottaa paikkaa ympärivuorokautiseen hoivaan Etelä-Karjalan hyvinvointialueella.

Luku on joulukuulta 2024.

Yle selvitti vanhustenhoivan tilannetta kaikilla Suomen hyvinvointialueilla. Etelä-Karjalassa jono oli joulukuussa muihin hyvinvointialueisiin verrattuna neljänneksi pisin.

Eniten ympärivuorokautisen hoivapaikan odottajia oli joulukuussa Pirkanmaalla, jossa paikkaa odotti 265 ikäihmistä. Seuraavaksi tulevat Varsinais-Suomi ja Pohjois-Savo.

Määrä kasvanut

Etelä-Karjalassa hoivapaikkaa odottavien määrä näyttää kasvaneen viime syksystä. Lokakuun alussa hoivapaikkaa odotti 150 vanhusta.

Hyvinvointialue lisäsi ikäihmisten ympärivuorokautiseen hoivaan sata paikkaa vuonna 2024.

Siitä huolimatta hoivapaikkajono on pidentynyt.

– Se on monen eri asian summa. Siihen ovat vaikuttaneet muun muassa asumispalvelujen optimointi, kilpailutus ja alueen ikärakenteen vaikutukset, kertoo hyvinvointialueen toimintakyky- ja hoivapalvelujen johtaja Irina Snellman.

Jonoa todennäköisesti aina

Ympärivuorokautisen hoivan tarve on viime vuosina Etelä-Karjalassa kasvanut muun muassa väestön ikääntymisen takia.

– Ei ole ollut hetkeä, ettei jonoa olisi ollut, kertoo Snellman.

Snellmanin mukaan sellaista tilannetta tuskin tulee, että jonoa ei lainkaan olisi.

Hyvinvointialue kuitenkin tekee töitä vaikuttaakseen jonoon.

– Tavoitteenamme on, että ihminen saisi oikeanlaista palvelua oikeaan aikaan sen sijaan, että lisätään hoivapaikkoja, Snellman sanoo.