Lasten suosiossa ovat erilaiset vanhentunutta ihoa uudistavat happokuorinnat, C-vitamiinihoidot ja pohjustusvoiteet. Noin 30 vuotta ammattimaskeeraajana toiminut Riia Koivisto näkee tämän sosiaalisessa mediassa. Hän on tilanteesta huolissaan.
– Lapset käyttävät ihonhoitoonsa jopa yli 30-vuotiaille tarkoitettuja retinol-tuotteita.
Retinol on A-vitamiinia, jonka tarkoituksena on virkistää kollageenin eli ihon joustavuudesta vastaavan proteiinin tuotantoa. Se taas pehmentää juonteita.
Lapset ja nuoret ovat saaneet innostuksensa sosiaalisessa mediassa, jossa nuoret vaikuttajat antavat vinkkejä ihon tehotuotteiden käyttöön. Jopa 10-vuotiaat lapset käyttävät iholleen aikuisten ihonhoitotuotteita.
Vanhemmat eivät aina pysy kärryillä kaikista kauppoihin myyntiin tulleista tuotesarjoista. Monet äidit ovat ottaneet yhteyttä somen kautta Koivistoon kysellen, mitä kosmetiikkatuotteita heidän lapsensa voivat turvallisesti käyttää.
Yksi tärkeä perussääntö on, että kosmetiikkaa kuluttavan pitäisi tietää, miksi tuotetta käyttää. Jos esimerkiksi nuori käyttää kuorivaa seerumia, eikä hän näe siitä hyötyä, se tarkoittaa, ettei ole ihoa, jota kuoria.
Liian aikaisin, liian tehokasta
Koivisto on huolissaan myös lasten toisesta trendistä: ihonhoitotuotteiden kerrostamisesta. Siinä kasvovesisuihkeiden päälle kerrostetaan seerumia, kosteusvoidetta, silmänympärysgeeliä ja kasvoöljyä. Tuotteiden määrä ja niiden tarpeellisuus mietityttävät Koivistoa.
– Se lisää turhaan lasten kemikaalikuormaa ja rasittaa ihoa. Nyt lapset käyttävät liian aikaisin liian tehokkaita tuotteita.
Aikuisille suunnattujen tuotteiden käyttö lapsena voi Koiviston mukaan aiheuttaa vaikeuksia aikuisena ihonhoidon kanssa. Voimakkaiden ihonhoitotuotteiden käyttäminen voi lisätä herkkyyttä allergialle, suunympärysihottumalle ja ruusufinnille.
Kosmetiikan kulutus on tuplaantunut vuodesta 1995. Ihonhoitotuotteet ovat nousseet suurimmaksi tuotekategoriaksi. Suomessa myydään kosmetiikkaa arviolta vuosittain 1,1 miljardin edestä. Meikkien osuus siitä on 14 prosenttia.
Korealainen kosmetiikka on pop
Sosiaalisen median vaikuttajat ohjaavat nuoria kuluttamaan, mikä johtaa ylikulutukseen ja turhien tuotteiden ostamiseen. Helsingissä toimivassa korealaisessa kosmetiikkayrityksessä Bearelissa tämä on huomattu.
Myymäläpäällikkö Suvi Honkasen mukaan liikkeen myyjät ovat joutuneet puuttumaan tilanteisiin, jossa lapset ovat ostamassa aikuisten iholle tarkoitettuja tuotteita.
– Esimerkiksi kuorivaa Kiwi-sarjaa ei myydä liian nuorille asiakkaille, koska hapot saattavat kuoriessaan ärsyttää ihoa ja vaurioittaa ihon herkkää suojamuuria.
Honkanen korostaa, että happojen ja muiden aktiiviaineiden käyttämisessä tulee aikuistenkin pitää taukoja. Kuollutta ihosolukkoa liuottavia happotuotteita pitää osata ajoittaa oikeaan kohtaan ihonhoitorutiinia.
Happotuotteissa on Honkasen mukaan lapsille kaksi vaaraa.
– Hapot aiheuttavat märällä iholla palovammoja. Auringossa hapot voivat altistaa auringonpolttamille, koska väärin käytettynä ne voivat ohentaa nuoren ihon suojamuuria.
Lapsilta ei voida Honkasen mukaan odottaa tällaista vastuullisuutta tuotteiden käytössä, jolloin mahdollisuus ihovaurioille on suuri.
Mäkin haluan trendata!
Nuoret ovat halukkaita olemaan osa trendikästä ilmiötä ja monet mallintavat aikuisuutta pitämällä huolta ihostaan. Niinpä osa nuorista on innostunut laittamaan seerumipipetin suoraan kasvoille, koska niin tehdään myös somessa.
Riia Koivisto muistuttaa, että tämä tapa saattaa tehdä tuotteista epähygieenisiä.
– Yleisesti ottaen pipetti ei saa koskettaa ihoa, muuten ihon bakteerit siirtyvät pulloon. Silloin tuotteen säilyvyys lyhenee.
Iholle tulee likaisista välineistä helpommin finnejä.
Vähemmän on enemmän
Koivisto toivoisi, että vanhemmat tarkkailisivat lastensa ihonhoitoa ja kävisivät nuorten kanssa ihonhoidon ammattilaisen eli kosmetologin luona kysymässä apua oikeiden tuotteiden valintaan.
– Alle 12-vuotiaalle riittää yksi perusvoide kasvoille. Alle 15-vuotiaalla voi olla kosteuttava ja kevyt voide, joissa ei ole aktiiviaineita.
Meikit ovat Koiviston mukaan aikuisten maailma. Hän muistelee, miten hauskaa hänestä oli lapsena äidin kanssa tutustua meikkeihin.
– Muistan, kun äitini kanssa ostin ensimmäisen ripsarin ja sen poistoaineen. Sitten sitä harjoiteltiin yhdessä. Tätä toivoisin enemmän nykyvanhempien ja lasten välille.
Ammattimaskeeraaja Riia Koivisto vinkkaa videolla, miten kuka tahansa voi muistaa ripsivärin käyttöönottopäivän:
Asiantuntijana on käytetty Turvallisuus-ja kemikaalivirasto Tukesin ylitarkastaja Anna Vuorta.