Tampereella sijaitsevan Sulkavuoren keskuspuhdistamon työmaalta on löydetty hometta. Löydön seurauksena työmaan kolmen sivu-urakoitsijan työntekijät eivät enää toistaiseksi työskentele työmaan tunneli- ja luolatiloissa.
Asiasta kertoo Tampereen seudun keskuspuhdistamon hankejohtaja Timo Heinonen.
– En vielä tiedä, miten paljon työmaalla on hometta. Näytteitä on otettu viidestä paikasta ja nyt kokeita on tehty lisää.
Sulkavuoren keskuspuhdistamoon päätyvät jatkossa kuuden kunnan jätevedet Pirkanmaan alueelta. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 400 miljoonaa euroa. Puhdistamo on tarkoitus ottaa käyttöön tämän vuoden aikana.
Heinonen kertoo, että pääurakoitsija TYL Sulkavuoren työntekijät ovat jatkaneet töitä tunneli- ja luolatiloissa homelöydöksen jälkeen. Työntekijöitä on kehotettu käyttämään hengityssuojaimia, ja työmaan ilmastointia on tehostettu.
Heinonen kertoo, että Sulkavuori ei ole ainoa maanalainen työmaa, jossa on ollut ongelmia homeen ja huonon ilmanlaadun kanssa.
Vaikka homekasvusto maanalaisilla työmailla ei ole harvinaista, ei sieltä saisi Heinosen mukaan löytyä sellaisia määriä, joilla olisi edes mahdollisia vaikutuksia terveyteen.
– Nyt on käynyt sellainen vahinko, jota ei olisi pitänyt käydä. Kyllä tämä olisi ollut vältettävissä.
Tämänkaltaisilla työmailla tulee Heinosen mukaan huolehtia tehokkaasta ilmanvaihdosta sekä siitä, että tilat pysyvät siistinä.
Hometta puulavojen ja pakkauspahvien pinnoilla
TYL Sulkavuoren työmaapäällikkö Karo-Pekka Lehmusto vastasi Ylen kysymyksiin homelöydöksistä ja niiden vaikutuksista työntekijöihin sähköpostitse.
Lehmusto kertoo, että kun Sulkavuoren työmaan tunnelitiloihin ilmaantui silmillä havaittavia home-esiintymiä, mittaukset järjestettiin heti.
– Ensimmäiset tutkimukset homeen osalta tehtiin joulukuussa 2024. Sitä ennen olemme tarkkailleet säännöllisesti luolaston sisäilmaa radonmittauksilla ja PAH-yhdisteiden mittauksilla.
Työmaalta löydettiin tutkimuksissa homeita kaikista ilmanäytteistä.
Lehmusto kertoo, että hänen suorittamillaan työmaakatselmuksilla oli silmin nähtävää kasvustoa esimerkiksi puulavojen ja pakkauspahvien pinnoilla.
– Yleisesti ottaen tunnelityömailla ilmanvaihto, kosteus sekä orgaanisten rakennusmateriaalien, kuten pahvin ja puun käsittely lisää mahdollisuutta homeitiöiden lisääntymiseen.
Työmaapäällikkö: Sisäilmasta ei oireilua tai poissaoloja
Työmaalla työskentely on työntekijöille annettujen tarkennettujen ohjeiden myötä turvallista myös tunnelitiloissa, Lehmusto kirjoittaa sähköpostissaan.
Työntekijät eivät ole Lehmuston tiedon mukaan oireilleet työmaan sisäilman vuoksi. Hänen tiedossaan ei myöskään ole, että se olisi aiheuttanut sairauspoissaoloja.
– Olemme ohjeistaneet raportoimaan meille sekä kääntymään työterveyshuollon piiriin, mikäli hengityssuojainten käytöstä huolimatta tunnelissa työskentely aiheuttaa oireita.
Yritys kertoo konsultoineensa Työterveyslaitosta homemittausten jälkeen ja työntekijät käyttävät nyt sieltä saadun ohjeistuksen mukaisia hengityssuojaimia.
– Käytäntö on sama kuin vastaavissa aiemmin Suomessa toteutetuissa kohteissa, ja ne koskevat työyhteenliittymän työntekijöiden ja aliurakoitsijoiden lisäksi myös sivu-urakoitsijoita.
Avi tarkastaa työmaan
Homelöydökset ovat myös aluehallintoviraston (avi) tiedossa. Timo Heinonen kertoo, että sieltä tullaan työmaalle tarkastuskäynnille ensi viikolla.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tarkastaja Anne Helolahti kertoo, että työntekijöiden henkilökohtainen suojautuminen sisäilmaongelmaisessa työympäristössä on aina viimeinen keino. Ennen sitä työtilasta tulisi pyrkiä poistamaan mahdollisen mikrobialtistuksen aiheuttaja.
– Jos vielä sen jälkeen katsotaan, että on tarpeen suojautua henkilökohtaisesti, niin tehdään. Ensin täytyy olla muut keinot käytössä.
Henkilökohtainen suojautuminen tarkoittaa esimerkiksi hengityssuojaimen käyttöä.
Helolahti kommentoi jutussa sisäilmasto-asioita yleisellä tasolla, eikä ota kantaa Sulkavuoren työmaan tilanteeseen.
Näkyvä mikrobikasvusto työtilojen rakenteissa vaatii Helolahden mukaan useimmiten laajemman sisäilmastoselvityksen, jonka perusteella mahdolliset korjaukset tehdään.
– Esimerkiksi pelkästään seinässä näkyvästä mikrobikasvustosta ei voi päätellä, minkälaisia pitoisuuksia ilmassa on.