E-pillerit, kuparikierukka, ehkäisykapseli, kondomi…
Sopivan ehkäisyn löytäminen voi tuntua vaikealta. Päivitetty raskauden ehkäisyn Käypä hoito -suositus pyrkii nopeuttamaan prosessia ja minimoimaan mahdolliset ongelmat.
Näissä asioissa muutos näkyy.
Ehkäisyn valintaan lisää tietoa ja apuvälineitä
Sopivan ehkäisyn löytämiseksi voi joutua kokeilemaan useampaa eri vaihtoehtoa, mikä ei käy kädenkäänteessä, sillä uutta valmistetta tulisi kokeilla vähintään kolmen kuukauden ajan.
Siksi uusi hoitosuositus antaa selkeämmät ohjeet sopivan ehkäisyn löytämiseen ja korostaa yhteistä päätöksentekoa hoitohenkilökunnan kanssa.
– Eli mietitään yhdessä asiantuntijan kanssa, mikä olisi paras ja mahdollisimman sopiva valmiste, jolla lähdetään liikkeelle, jotta ei tarvitsisi myöhemmin vaihtaa, kertoo suositusta laatimassa ollut Oulun yliopiston naistentautien professori Terhi Piltonen.
Jatkossa myöskään progestiini- eli keltarauhasvalmisteiden käyttöä ei tarvitse kontrolloida, mikäli niiden käytössä ei esiinny haittavaikutuksia. Ehkäisyynsä tyytyväisen seuranta voidaan toteuttaa myös etänä.
Haittavaikutukset tulee ottaa vakavasti
Hyvän elämänlaadun varmistamiseksi uusi hoitosuositus korostaa haittavaikutuksiin puuttumista.
Tuoreen tutkimuksen mukaan noin 30 prosenttia hormonaalisen ehkäisyn käyttäjistä kokee jonkinlaisia haittavaikutuksia, kuten muutoksia mielialassa, ihossa ja seksuaalisessa halussa. Myös vuotohäiriöt ovat yleisiä.
Vaikka osa haittavaikutuksista väistyy ensimmäisten kuukausien aikana, päivitetyssä raskauden ehkäisyn käypä hoito -suosituksessa myös ohjeistetaan, mihin epäsopiva hormonivalmiste kannattaisi vaihtaa.
Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että naisten kipua hoidetaan huonosti tai sitä vähätellään. Työryhmä on huomioinut tämän ja suosittelee kierukan laiton yhteydessä puudutteen tarjoamista.
Suositus: maksuton ehkäisy kaikille alle 25-vuotiaille
Kaikki hyvinvointialueet eivät tarjoa nuorille maksutonta ehkäisyä. Uusi hoitosuositus suosittelee, että maksutonta ehkäisyä tarjottaisiin kaikille alle 25-vuotiaille.
– On selkeää suomalaisessa terveydenhuollossa tuotettua tutkimusnäyttöä siitä, että tarjoamalla maksutonta ehkäisyä tässä nuoressa ikäluokassa pystymme vaikuttamaan merkittävästi myös raskaudenkeskeytysten määrään, Piltonen kertoo.
Perhesuunnittelulle enemmän tilaa
Lisäksi seurantakäyntien ja kontaktien yhteydessä tarjotaan mahdollisuus puhua hedelmällisyyteen vaikuttavista asioista.
Piltonen muistuttaa, että positiivinen ehkäisykokemus luo paremman perustan perhesuunnittelulle. Siksikin raskauden ehkäisyyn tarkoitettujen palveluiden tarjoaminen ja ylläpitäminen pitäisi hänen mielestään turvata.
Esimerkiksi hyvinvointialueiden resurssipula näkyy myös ehkäisypalveluissa, sillä kierukan asentamiseen tai vasektomiaan eli miesten sterilisaatioon voi olla vaikea saada aikoja.
– Kun terveydenhuolto huolehtii lisääntymisterveydestä hyvin, eikä taustalla ole traumaattisia kokemuksia, kuten raskaudenkeskeytyksiä, ollaan silloin paljon paremmassa lähtökohdassa, kun aletaan perustaa perhettä.
Miesten hormonaalista ehkäisyä odotetaan yhä
Miehiin uusi suositus ei ulotu. Vuosikymmeniä puhuttanut miesten hormonaalinen ehkäisyvalmiste puuttuu yhä markkinoilta. Toistaiseksi vain sterilisaatio ja kondomi antavat miehelle mahdollisuuden rajata lisääntymistään ja päättää ehkäisystä.
Piltosen mukaan maailmalla on ollut pitkällekin vietyjä yrityksiä miesten hormonaalisesta ehkäisystä.
Asiassa on myös fysiologinen haaste, kertoo Terhi Piltonen:
Miesten saamat sivuoireet ovat kuitenkin olleet syy, miksi valmisteet eivät ole yksi toisensa jälkeen päässeet markkinoille asti.
– Päänsärkyä, seksuaalitoimintojen ja mielialan muutoksia, huonovointisuutta. Ihan samat haitat koskevat sekä miehiä että naisia, Piltonen kertoo.
Pelko raskaaksi tulemista voi tuoda oman paineen löytää sopiva ja luotettava ehkäisy. Raskaudenpelko voi häiritä monin tavoin omaa arkea. Mikäli tunnet tai olet kokenut raskaudenpelkoa, haluaisitko kertoa ajatuksistasi? Voit ottaa luottamuksellisesti yhteyttä suoraan toimittajaan roosa.sarajarvi@yle.fi