Ensihoitaja Juha Rautava on tottunut kohtaamaan ihmisten hätää 35-vuotisen uransa aikana.
Uutta on se, että hän tarvitsee ambulanssikyydille avukseen poliisin lähes joka päivä.
Pirkanmaan kunnissa poliisilla oli ensihoitoon liittyviä tehtäviä viime vuonna yli tuhat, eli keskimäärin kolme päivässä.
Jos poliisia ei siis Rautavan työpäivän aikana kaivata juuri hänen yksikössään, jossain muussa Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoitoyksikössä tarve on.
Ensihoito tarvitsee Suomessa poliisin apua yhä useammin.
Tämä selviää poliisin tilastoista. Ne kertovat, että viimeisen seitsemän vuoden aikana poliisin ensihoitotehtävien määrä on kasvanut 30 prosenttia.
Viime vuonna poliisilla oli yli 13 300 tehtävää, joissa se avusti ensihoitoa tai sairaankuljetusta.
Avun tarve on lisääntynyt kaikkialla Suomessa, eniten suurissa kaupungeissa.
Joukosta erottuu Oulu, jossa ensihoidon avustamiseen liittyvä tehtävämäärä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2017.
Mielenterveysongelmat näkyvät ensihoidossa
Ensihoitotehtävien kasvun taustalla näkyy ihmisten pahoinvointi, arvioi poliisitarkastaja Marko Savolainen Poliisihallituksesta.
Hänen mukaansa poliisi avustaa ensihoitoa useimmiten mielenterveyteen ja itsetuhoisuuteen liittyvillä tehtävillä.
Jos poliisia tarvitaan ensihoidon avuksi, lääkäri tekee mielenterveyslakiin perustuvan virka-apupyynnön. Käytännössä poliisi avustaa siinä, että potilas kuljetetaan hoitoon tai mielentila-arvioon.
Mielenterveystehtävät tilastoidaan yksilön suojaan kohdistuvina tehtävinä. Samaan luokkaan kuuluvat myös päihdetehtävät ja häiriökäyttäytyminen.
Savolaisen mukaan myös näiden taustalla voi usein olla mielenterveyden ongelmia.
– Yksilön suojaan kohdistuvat ensihoitotehtävät ovat selkeästi sellaisia, että potilaat haetaan kotoa, kun he eivät suostu itse menemään hoitoon.
Ensihoitaja voi tarvita luotiliivejä
Ensihoito voi hälyttää poliisin avukseen myös, jos tehtävällä tulee vastaan väkivaltaa tai sen uhkaa.
– Turvaamme sen, että ensihoito pääsee tekemään tehtävänsä rauhassa ilman, että heidän kimppuunsa käydään, poliisitarkastaja Savolainen kertoo.
Hänen mukaansa myös väkivaltatehtävissä voi olla taustalla mielenterveysongelmia.
– Rikollisuus on aiempaa raaempaa. Poliisia tarvitaan tukemaan myös näillä tehtävillä ensihoitoa enemmän.
Jos on tiedossa, että tehtävällä voi olla uhkaa väkivallasta, ensihoitajat pukevat ylleen kypärät ja suojaliivit.
– Puhutaan kansanomaisesti luotiliiveistä, Juha Rautava sanoo.
Myös ensihoitajilla on oikeus puolustaa itseään. Rautavan mukaan ensihoitajien voimankäyttökoulutus perustuu siihen, että he pääsevät irti tilanteesta ja pyytämään poliisia paikalle.
Ensihoitajat suunnittelevat, miten paikan päällä kannattaa toimia. Poliisi kertoo lopulta, koska kohteeseen on turvallista mennä.
– Se on ympäristön seuraamista ja ryhmätyön tekemistä. Koitamme minimoida kaikki riskit, Rautava kertoo.
Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoidon ylilääkärin Sanna Hopun mukaan poliisin ensihoitotehtävien kasvun määrää selittää se, että viranomaisten yhteistyö on parantunut.
Kun ensihoidon ja poliisin kenttäjohtajat ovat tekemisissä päivittäin, myös riskialttiit tehtävät tunnistetaan ennalta paremmin.
”Ei sellaista ihmistä olekaan, että ei pelottaisi, jos joutuu piippua tuijottamaan”
Myös Juha Rautavan työvuoroista yhä isompi osa menee mielenterveystehtävissä.
– Niihin liittyy aina riskejä.
Yhteiskunnallisten ongelmien lisääntyminen on hänestä lisännyt poliisin tarvetta. Päihteet, mielenterveyden haasteet ja sosiaaliset ongelmat liittyvät usein yhteen.
– Kun ihminen on siinä pisteessä, että ei enää jaksa, niin 112 on ainut numero, johon soitetaan.
Videolla Rautava kertoo, miksi hätänumero ei olisi aina paras paikka hakea apua:
Työvuorojen uhkaavat tilanteet voivat pelottaa myös ensihoitajaa.
– Ei sellaista ihmistä olekaan, että ei pelottaisi, jos joutuu piippua tuijottamaan tai joku tulee puukon kanssa vastaan, Juha Rautava sanoo.
Pirkanmaan hyvinvointialueella ensihoitajille järjestetään jälkihoitoa, jos vuoron aikana on tullut eteen vaarallisia tilanteita. Rautava kiittää työnantajaansa jälkipuinnin kehittämisestä.
– Kun aloitin urani, se oli sauna sata astetta ja asiat juteltiin siellä.
Usein tilanteen vakavuus valkenee vasta työvuoron jälkeen.
– Ei välttämättä itse tilanteessa, koska siinä voi lamaantua.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta. Tietoja käsitellään vain journalistisessa tarkoituksessa.