Päiväkotien kustannukset ovat nousseet huomattavasti yhdessä vuodessa.
Nousua on kaikissa Manner-Suomen maakunnissa. Asia selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä.
Vuosina 2022–2023 kasvua on ollut keskimäärin 15,2 prosenttia. Kustannusten nousu on suhteellisesti ollut suurinta Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla sekä isoissa kaupungeissa, kehyskunnissa ja kaksikielisissä kunnissa.
Selvityksen tekijä, Kuntaliiton varhaiskasvatukseen erikoistunut kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen pitää kustannusten nousua poikkeuksellisena. Kuntien muiden toimialojen kustannukset eivät ole nousseet yhtä jyrkästi samassa ajassa.
Kaikkein kallein vuosikustannus yhdelle päiväkotilapselle vuonna 2023 oli alle 2 000 asukkaan kunnissa, keskimäärin 15 805 euroa. Kasvu vuodesta 2022 oli kuitenkin suurinta 2 000–5 000 asukkaan kunnissa, joissa keskimääräinen vuosikustannus hyppäsi 12 458 eurosta 15 354 euroon (23,2 prosenttia).
Koko maan tasolla keskimääräinen vuosikustannus nousi 12 437 eurosta 14 304 euroon.
Lahtisen mukaan syitä päiväkotien kustannusnousuun on monia. Juurisyynä ovat varhaiskasvatuksen lakimuutokset, jotka ovat lisänneet henkilöstöä ja lasten määrää päiväkodeissa, mutta samaan aikaan madaltaneet vanhempien maksamia asiakasmaksuja.
Lakimuutosten todelliset kustannukset ovat olleet Lahtisen mukaan ikäviä yllätyksiä kunnille.
– Tehdyt lakimuutokset näyttäytyvät nyt kalliimmilta kuin hallituksen kustannusarvioissa aikoinaan. Kuntien oma rahoitusosuus on ennakoitua suurempi, Lahtinen sanoo.
– Kuntien talous ei kestä näin jyrkkää kustannusnousua.
Lahtinen luettelee kohonneiden kustannusten taustalla olevia lakimuutoksia ja ilmiöitä: Varhaiskasvatuslain uudistus syksyllä 2022 vahvisti lasten oikeutta tukeen, minkä seurauksena päiväkoteihin palkattiin lisää henkilökuntaa.
Asiakasmaksulain muutos vuonna 2023 puolestaan merkitsi sitä, että nykyään hieman yli puolet perheistä ei maksa mitään varhaiskasvatuksesta.
Päivähoidon maksuttomuus vaikuttaa myös vanhempien käyttäytymiseen. Lahtiselle on tullut kunnista viestiä, että lapsille varataan varmuuden vuoksi turhan laajasti hoitoa eikä poissaoloista välttämättä ilmoiteta.
Näin kunnan mahdollisuus ohjata perheiden palvelun käyttöä erilaisin maksuhyvityksin ei enää onnistu, Lahtinen toteaa.
Mitä vanhemmat ajattelevat siitä, että lomien ilmoittamatta jättäminen nostaa päiväkotien kuluja? Katso videolta:
Lisäksi käynnissä on yhteiskunnallinen muutos. Yhä useampi lapsi aloittaa päiväkodissa sen sijaan, että olisi kotihoidossa. Tämä näkyy päiväkodeissa, joissa varsinkin alle 3-vuotiaiden määrä on ollut kasvussa.
Jyväskylä vuokrasi lisätilaa, että kaikki pikkuiset mahtuvat
Tämä kaikki kuulostaa hyvin tutulta Jyväskylässä, jossa päiväkotien kustannukset nousivat 20 prosenttia vuodessa.
Pohjanlammen päiväkoti on uudenkarheassa, puolitoista vuotta sitten valmistuneessa hirsirakennuksessa perheiden suosimalla Kuokkalan asuinalueella.
Pohjanlammen päiväkodissa tunnistetaan myös ilmiö, jossa vanhemmat varaavat lapselle laajemmin hoitoa kuin on lopulta tarve. Varhaiskasvatuksen opettajan Satu Pöntisen mukaan osa perheistä ilmoittaa hyvin täsmällisesti hoitoajan ja poissaolot, osa taas ei.
– On myös perheitä, jotka eivät ilmoita ollenkaan poissaoloja ja joudumme itse kyselemään, onko lapsi tulossa paikalle vai ei, Pöntinen sanoo.
Pöntisen mukaan on tärkeää ilmoittaa lapsen hoitoaika mahdollisen täsmällisesti, koska se vaikuttaa työvuorossa olevan henkilökunnan sekä valmistettavien ruoka-annoksien määrään.
Koulujen loma-ajat ovat erityinen murheenkryyni, sanoo Jyväskylän varhaiskasvatuksen palvelujohtaja Tarja Ahlqvist.
– Harmillisen yleistä on se, että lapselle varataan hoitopaikka kaiken varalta, kun vanhemmat eivät tiedä, pystyvätkö järjestämään lapsen hoidon. Osa ei kuitenkaan muista ilmoittaa päiväkotiin, jos hoitoa ei tarvitakaan.
Ja lisää lapsia on tulossa. Pohjanlammen päiväkotiin on vuodenvaihteessa palkattu kaksi uutta työntekijää, jotta saatiin 14 hoitopaikkaa lisää.
Jyväskylässä varhaiskasvatuksen osallistumisaste on noussut viime vuodet tasaisesti. Kun vuonna 2017 varhaiskasvatukseen osallistui 1–6-vuotiaista lapsista 80 prosenttia, oli osuus tänä vuonna 86 prosenttia. Se tarkoittaa hieman alle 7 000 lasta.
Viime vuosina Jyväskylässä on nähty alle 3-vuotiaiden rynnistys päiväkoteihin, vaikka ikäluokat pienenevät. Ahlqvistin mukaan on jouduttu vuokraamaan uusia tiloja, jotta kaikki lapset mahtuvat.
Jyväskylässä varhaiskasvatuksen kustannuksia on nostanut erityisesti lisähenkilökunnan palkkaaminen. Esimerkiksi tehostetun ja erityisen tuen päätöksen saaneille lapsille on palkattu erityisavustajia ja varhaiserityiskasvatuksen lastenhoitajia.
Samaan aikaan vanhempien maksamat asiakasmaksut ovat lakimuutoksen myötä puolittuneet 6,2 miljoonasta eurosta 3,1 miljoonaan euroon.
Lisäksi yhä useampi vanhempi valitsee päiväkodin perhepäivähoidon tai kerhotoiminnan sijaan, mikä myös nostaa kustannuksia. Päiväkotihoito on tarkemmin säädeltyä sekä kalliimpaa kunnille kuin muut hoitomuodot.
Saako työttömän lapsi olla rajattomasti päiväkodissa?
Kuinka varhaiskasvatuksen kohonneet kulut saataisiin kuriin – vai tarvitseeko niitä edes saada?
Lastenhoitoon käytettävien yhteisten varojen määrä on arvokysymys, josta voi olla montaa mieltä.
Kuntaliiton kehityspäällikkö Jarkko Lahtinen haluaisi herättää uudelleen keskustelua subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta eli siis siitä, onko lapsella oikeus olla täyttä päivää ja koko viikon päivähoidossa, jos toinen vanhempi on kotona.
Tai siitä, saako lapsi olla vapaasti varhaiskasvatuksessa loma-aikana, vaikka vanhemmat olisivat vapaalla.
Juha Sipilän (kesk.) hallitus antoi vuonna 2016 kunnille mahdollisuuden rajata lapsen päivähoitoa 20 tuntiin viikossa, jos toinen vanhempi oli työtön tai vaikka perhevapaalla. Tämä kuitenkin kumottiin myöhemmin kiivaan yhteiskunnallisen keskustelun jälkeen. Varhaiskasvatuksen katsottiin olevan lapsen etu.
Lahtisen mukaan nykyisessä lainsäädännössä on vaikeaa se, että laki asettaa kunnille hyvin tiukat raamit päivähoidon järjestämiseen, mutta samaan aikaan palvelun pitää olla todella joustavaa vanhemmille.
– Pitäisi keskustella siitä, onko tällainen 24/7 maksuton varhaiskasvatus tavoiteltava tila vai olisiko joku välimuoto loogisempi, Lahtinen sanoo.
Esimerkiksi Ruotsissa työttömän tai vanhempainvapaalla olevan vanhemman lapsi saa olla päivähoidossa 15 tuntia viikossa.
Tarja Ahlqvist ei lähtisi peruuttamaan lakimuutoksista. Hän keventäisi tehostetun ja erityisen tuen hallintopäätösten prosessia, koska ne vievät valtavasti työaikaa.
Näin vapautuisi työaikaa siihen tärkeimpään: lasten kanssa olemiseen.
Varhaiskasvatuksen erityisen tuen päätöksistä tehtiin Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella hallintopäätöksiä, jotta vanhemmilla on mahdollisuus valittaa riittämättömästä tuesta.