Paikallisliikenteen matkustajamäärät ovat kasvussa, mutta silti sen ajaminen ei ole bussiyhtiöille kultakaivos. Kireä kilpailu ja korkea kustannustaso pitävät liikevoitot matalina.
Joukkoliikenne ylipäätään on aika pienten katteiden toimintaa, valottaa professori Heikki Liimatainen Tampereen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernestä.
– Muutokset, joihin ei ole osattu varautua tarjouksia tehdessä, voivat vaikuttaa melko negatiivisesti liikennöitsijän talouteen. Näitä ovat esimerkiksi palkkakustannusten tai polttoainekustannusten muutokset, hän summaa.
Hämeenlinnalaisen linja-autoyhtiö Vekka Groupin talousvaikeudet ovat herättäneet keskustelua paikallisliikenteen toimivuudesta eri puolilla maata.
Alan asiantuntijoiden mukaan vakavat talousvaikeudet ovat harvinaisia. Vekka Groupin tilannetta luonnehditaan yksittäistapaukseksi.
– On harvinaista, että liikennöitsijän ja kunnan välinen sopimus purettaisiin, kertoo kuntien joukkoliikenneviranomaisten edunvalvojana toimivan Suomen Paikallisliikenneliiton toiminnanjohtaja Minna Soininen.
Suomalaisten kaupunkien paikallisliikenne on pääosin kilpailutettua. Tarkoituksena on, että arvokkaat hankintakohteet olisivat houkuttelevia yrityksille tasaveroisin ehdoin.
Liikennöitsijöiden kannalta hankalaa kustannusten nousua pystytään suitsimaan sillä, että sopimuksissa huomioidaan indeksikorotukset.
Energiamurros syö kannattavuutta
Bussiliikenteeseen kohdistuu parhaillaan valtava muutospaine, kun kunnat haluavat pienentää paikallisliikenteen päästöjä.
Sopimusehdot pakottavat yhtiöt kalliisiin investointeihin, kun polttomoottoriautoja on vaihdettava sähkökäyttöisiin. Sähköbussin hinta voi olla jopa kolminkertainen dieselkäyttöiseen verrattuna.
Hämeenlinnassa ja aiemmin myös Lahdessa paikallisliikennettä ajanut liikennöitsijä Reissu Ruoti ajautui viime talvena talousvaikeuksiin osin toimimattomien sähköbussien vuoksi. Nyt yhtiö on yrityssaneerauksessa.
Minna Soininen toteaa, että paikallisliikenteelle on toimialana tullut kaikkein kovimmat vaatimukset liikenteen vähäpäästöisyyteen ja päästöttömyyteen.
– Se tuottaa ongelmia, koska meidän pitäisi myös hoitaa markkinaa siten, että pienet ja keskisuuret yrityksetkin voivat osallistua tarjouskilpailuihin. Niille rahoituksen saaminen investointeihin on varmasti yksi kynnyskysymys, hän sanoo.
Linja-autoliitto toivoo pidempiä sopimuksia
Mittavat autoinvestoinnit ja lyhyet sopimukset kuntien kanssa ovat yritysten toiminnan kannalta hankala yhtälö.
Paikallisliikenteen suurin taloudellinen merkitys yhtiöille on vakaa tulovirta, ei niinkään suuret voitot. Tällöin kalliin investoinnin maksaminen vaatii pidemmän ajan.
Liikenne saattaa keskittyä entisestään isompien yritysten käsiin, jos pienempien yritysten on vaikea saada rahoitusta kalliin bussin hankkimiseen.
Kalliiden bussien hankkiminen on tuttu ongelma myös bussiyhtiöiden etujärjestössä Linja-autoliitossa. Liitto penää pidempiä sopimuskausia reittien liikennöintiin. Tällä hetkellä sopimusten pituudet vaihtelevat paljon eri paikkakuntien välillä.
– Näemme jo nyt, että kaupungit, jotka ovat tehneet pitkäaikaisia sopimuksia, mahdollistavat operaattorille investoinnin sähköbusseihin, Linja-autoliiton toimitusjohtaja Mika Mäkilä sanoo.
Hän nostaa esimerkeiksi pääkaupunkiseudun ja Lahden, joissa sähköbussit ovat vakiintunut osa liikennettä.
Kaupungistuminen pönkittää joukkoliikennettä
Sähköbussien odotetaan halpenevan tekniikan kehittyessä ja yleistyessä. Niiden käyttökustannukset ovat polttomoottorikäyttöisiä pienemmät. On perusteltua odottaa, että sähköistymisen ongelmat jäävät väliaikaisiksi.
Paikallisliikenne on Minna Soinisen mielestä tällä hetkellä hyvässä tilanteessa. Siihen vaikuttaa matkustajamäärän lisäksi kaupungistuminen, joka hyödyttää joukkoliikenteen kehittymistä ja yleistymistä.
Linja-autoliiton Mikä Mäkilä vahvistaa, että on hyviä esimerkkejä siitä, kun kaupunki käyttää rahoitusta joukkoliikenteeseen.
– Se tuottaa kokonaisuutena enemmän, Mäkilä kertoo.
Tämä mahdollistaa kaupungin kasvun, rakentamisen ja uusien asuinalueiden perustamisen.
– Kaikki nivoutuu toisiinsa. Olennainen tekijä on toimiva joukkoliikenne, sanoo Mäkilä.
Paikallisliikenneliiton Soininen painottaa, että julkisesta liikenteestä saataisiin entistä tehokkaampaa, jos byrokratiaa vähennettäisiin.
– Kokonaiskuva menee yhä hankalammaksi, jos hankintalainsäädäntöä jatkuvasti lisätään. Toimintaa pitäisi virtaviivaistaa ja yksinkertaistaa, sanoo Soininen.