Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmistunut selvitys keinoista, joilla suomalaisen huippu-urheilun menestystä voitaisiin parantaa. Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist käynnisti selvityksen syyskuussa.
Suomalaisen huippu-urheilun kansainvälinen kilpailukyky on heikentynyt merkittävästi 2000-luvulla. Yksi osoitus siitä saatiin viime kesänä Pariisin olympialaisissa, kun Suomi jäi ensimmäistä kertaa ilman mitalia.
Valmistuneessa virkamiesselvityksessä tarkastellaan nykytilannetta, tarvittavia muutoksia sekä erilaisia toimintamalleja, joilla huippu-urheilujärjestelmän kehitystä voidaan edistää. Ministeriö on kuullut selvitystyön aikana laajasti urheilijoita, valmentajia sekä muita alan toimijoita.
Selvityksessä esitetään kolme keskeistä etenemistapaa suomalaista huippu-urheilua kehittämään.
- Itsenäisen huippu-urheiluorganisaation malli. Tämä malli perustuu erillisen ja itsenäisen huippu-urheiluorganisaation johtamaan toimintaan, joka on käytössä useissa menestyvissä maissa. Sen luominen edellyttäisi kuitenkin merkittäviä muutoksia nykyiseen järjestelmään. Mallin vahvuuksia ovat selkeä rakenne ja tehokas johtaminen.
- Verkostomainen toimintaympäristömalli. Tässä mallissa huippu-urheilun toimintoja johtaa ja koordinoi Olympiavalmennuskeskusten (Urhea ja Vuokatti-Ruka) sekä Huippu-urheiluinstituutti Kihun muodostama yhteenliittymä. Toiminnan painopiste siirtyisi arjen valmennuksen toteutukseen ja tukitoimiin. Asiantuntijuus keskittyisi muutamaan toimintaympäristöön, mikä tehostaisi palveluja kaikille huippu-urheilulajeille. Suomen olympiakomitean rooli keskittyisi kisa- ja tukiorganisaation tehtäviin.
- Suomen olympiakomitea -malli. Tässä mallissa Suomen olympiakomitea jatkaisi huippu-urheilun koordinaatiovastuussa, mutta se edellyttäisi merkittäviä uudistuksia sen strategiaan, organisaatioon ja toimintatapoihin. Toiminnan tuloksellisuudelle määriteltäisiin konkreettiset tavoitteet ja mittarit, jotka perustuvat kansainväliseen vaatimustasoon. Lisäksi toiminnan ohjausta ja seurantaa selkeytettäisiin ja tiivistettäisiin.
– Tulen kutsumaan huippu-urheilun keskeiset toimijat koolle käynnistämään mallien jatkotyöstön. Tavoitteenamme on käynnistää tarvittavat muutokset kevään 2025 aikana, jotta uusi toimintamalli voisi olla käytössä vuoden 2026 alusta lähtien, Bergqvist totesi.
Syksyllä oli puhetta siitä, että ministeriön suoraan alaisuuteen pitäisi perustaa sen oma huippu-urheiluyksikköä vastaava elin. Bergqvistin mukaan näin ei kuitenkaan tapahdu.
– Tämä ehdotus tuli meille. Se olisi kuitenkin hyvin radikaali muutos. Siihen tarvitaan rahaa, henkilöresursseja ja aikaa. Nyt on pulaa näistä kaikista. On ehkä parempi, että näin ei nyt tehdä, vaan keksitään muita keinoja parantaa suomalaista huippu-urheilua.
Olympiakomitea toimitti alkuvuodesta ministeriöön paperin, jossa huippu-urheiluyksikkö esitteli omia toivomuksiaan. Olympiakomitean puheenjohtaja Petteri Kilpinen kertoi niistä Yle Urheilun haastattelussa.
– Paljon tiukempi fokus huippuvaiheeseen. Ketkä ovat niitä huippuja, jotka voivat voittaa seuraavissa arvokisoissa? Autetaan maksimaalisesti sitä porukkaa. Tiukemmat menestyskriteerit, ja sitten jeesataan sitä porukkaa tosi paljon.
– Huippu-urheiluyksikkö on ollut toimenkuvaltaan äärimmäisen laaja. Yhdellä ihmisellä on ollut vastuullaan useita lajiliittoja. Kaikkien huippu-urheiluyksikön tekijöiden toimenkuvat uudistetaan.
Lisäksi Kilpinen korostaa, että suomalaisessa urheilussa yksi ongelma on, miten juniorihuippu saadaan muutettua aikuishuipuksi.
– Lajiliittojen kassa tehtävä yhteistyö ei ole ollut riittävällä tasolla. Olympiakomitean pitää auttaa maksimaalisesti lajiliittoja, että heillä on kaikki vaadittava osaaminen ja kontaktit, jotta saamme tulevia huippuja.
Korjattu klo 18.04: Ministeriö jakaa tehostamistuet itse. Bergqvist puhui siitä, pitäisikö ministeriön suoraan alaisuuteen perustaa sen oma huippu-urheiluyksikköä vastaava elin.