Ilmastopaneeli arvostelee hallituksen kaavailuja lakkauttaa yksittäisten tiedepaneelien toiminta. Paneeli kommentoi keskiviikkona julki tullutta, tiedepaneelien lakkauttamisaietta blogi-kirjoituksessa.
Petteri Orpon (kok.) hallitus on suunnitellut neljän tiedepaneelin kokoamista yhdeksi isoksi ”jättipaneeliksi”. Se tarkoittaisi muun muassa ilmastopaneelin toiminnan loppumista nykyisessä muodossaan.
Ympäristö- ja ilmastoministerinä aloittava Sari Multala (kok.) ja pääministeri Orpo vakuuttivat molemmat tuoreeltaan, että poliittista päätöstä asiassa ei ole vielä tehty.
Tiedepaneeleja ovat ilmastopaneeli, luontopaneeli, kestävyyspaneeli sekä metsäbiotalouden tiedepaneeli. Ne kaikki ovat tähän saakka olleet toisistaan erillisiä, riippumattomia asiantuntijaelimiä, jotka ovat välittäneet hallitukselle tutkimustietoa ja politiikkasuosituksia.
Ilmasto- ja luotopaneelin asema on muihin verrattuna erityinen, sillä molempien olemassaolosta säädetään laissa – toisesta ilmastolaissa ja toisesta luonnonsuojelulaissa.
Kestävyyspaneelin taas on asettanut valtioneuvosto ja metsäbiotalouden tiedepaneelin maa- ja metsätalousministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.
Hallitus on kaavaillut, että kaikki neljä paneelia koottaisiin yhteen valtioneuvoston kanslian alaisuuteen.
– Kansainvälisesti katsottuna poliittisesti ohjattu paneeli ei täyttäisi tiedepaneelin määritelmää, ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä kirjoittaa ilmastopaneelin verkkosivuilla julkaistussa blogissa.
Seppälä sanoo, että neuvoa antavien ilmastopaneeleiden roolista säädetään lisäksi EU:n ilmastolaissa. Suomen paneeli on osa kansainvälistä ICCN-verkostoa (International Climate Councils Network).
Seppälän mukaan Suomen malli, jossa Ilmastopaneelin järjestäminen on kirjattu myös kansalliseen lakiin, on ”ihailtu esimerkki monissa maissa”.
Hänen mukaansa paneelit eivät voi olla rakenteellisesti lähellä poliittista ohjausta.
– Tiedepaneeleilla on oltava vapaus arvioida hallituksen politiikkaa tutkitun tiedon valossa ja tuoda esiin ratkaisuehdotuksia, Seppälä kirjoittaa.
Ilmastopaneelissa on nykyisellään viisitoista jäsentä eri tieteenaloilta. He kaikki hoitavat tehtäviään päätoimisten töidensä ohella.
Seppälän mukaan Ilmastopaneelista eri vuosina julkaistut arvioinnit osoittavat, että toiminta on ollut ”vaikuttavaa ja kustannustehokasta”.
Ympäristö- ja ilmastoministeri takaisi paneelin riippumattomuuden
Esitys paneelien yhdistämisestä on syntynyt entisen ministerin Jouni Backmanin tekemän selvityksen jatkokäsittelyn aikana. Hallitus kirjasi jo ohjelmaansa arvioivansa tiedepaneelien roolia hallituksen työssä.
Sari Multala ei ottanut suoraan kantaa esitettyyn jättipaneeliin uutisen tultua julki. Hän sanoi, että paneelien riippumattomuus pitää taata jatkossakin.
– Ehkä tiedonkulkua erilaisten paneelien välillä ja toisaalta yhteensovittamista voidaan tehdä entistäkin paremmin, mutta en ota kantaa siihen, mikä se muoto olisi. Päätöksiä ei tosiaan ole vielä tehty, Multala sanoi keskiviikkona.
Katso videolta tuoreen ministerin näkemys jättipaneelista:
Ministeri Multala kiisti, että kaavailujen taustalla olisi hallituksen harmistuminen ilmastopaneelin toistuvaan kritiikkiin Orpon hallituksen ilmastopolitiikkaa kohtaan.
– On selvää, että tämäkin hallitus on sitoutunut ilmastolakiin. Päästöjen vähentäminen on sujunut hyvin, mutta sitten on haastavampia kysymyksiä. Niissä ilmastopaneeli toimii kirittäjänä, Multala sanoi Ylen haastattelussa.
Petteri Orpo taas tiedotti eilen torstaina ohjeistaneensa valtioneuvoston kansliaa valmistelussa.
Pääministerin mukaan työtä tiedepaneelien uudistamisessa pitää jatkaa niin, että ”ilmastotutkimuksen ja luontotutkimuksen tieteelliselle paneelityölle turvataan työrauha erillisinä, omiin tutkimusalueisiinsa keskittyvinä rakenteina”.