Päijät-Hämeen hyvinvointialue otti digitaalisen vastaanoton käyttöön laajamittaisesti ensimmäisenä Suomessa. Toiminta alkoi vuoden 2021 alusta.
Palvelun käyttäjämäärä on ollut tasaisessa kasvussa. Viime vuonna sen kautta tuli 100 000 käyntiä, neljäsosa kaikista potilaskäynneistä.
Tyypillisimmin asiakas käyttää digivastaanottoa akuutteihin vaivoihin, kuten flunssaan ja vatsatauteihin.
– Meidän tilastoissamme 85 prosenttia digiklinikan yhteydenotoista ratkeaa siellä, eivätkä ne vaadi jatkoajanvarauksia tai fyysistä asiointia, sanoo sote-keskuspalveluita tuottavan Harjun Terveyden toimitusjohtaja Petja Orre.
Yksi digiklinikan valtti on nopeus. Potilaalle tämä tarkoittaa nopeampaa apua vaivoihin.
Terveydenhuolto taas voi tarjota palvelua laajemmalle joukolle nykyisellä työntekijämäärällä. Digiklinikkaa voidaan pitää auki päivän aikana pidempään kuin terveysasemaa.
Talous kiittää
Digivastaanotto säästää myös rahaa.
– Terveydenhuollon ensisijainen tavoite ei tietysti ole tuottaa säästöjä, mutta olemme nähneet, että digiklinikalta alkaneet yhteydenotot alentavat kustannuksia 10–50 prosenttia koko hoitoketjussa, Orre sanoo.
Terveydenhuoltoon on tullut yksityisiä yrityksiä, jotka tarjoavat etävastaanottopalveluita. Petja Orresta niiden yleistyminen on sinällään myönteinen ilmiö, kun palvelutarjonta paranee.
Hän muistuttaa, että julkisella puolella on puolellaan yksi verraton etu: kattava hoitoketju.
– Digi ei ole mikään erillinen saareke tai itsenäinen palvelu. Meidän digipalvelumme ovat osa muuta järjestelmää, fyysisiä toimipisteitä. Ammattilaisemme pystyvät digiklinikalla näkemään kaikki potilastiedot ja määräämään tutkimuksia lähipalveluihimme.
Seuraavaksi kehitetään potilaiden neuvomista itse tehtävässä hoidossa. Esimerkiksi Orre nostaa kakkostyypin diabeteksen, jota sairastaville on jo kokeiltu elämäntapavalmennusta auttamaan sairauden kanssa pärjäämistä.
– Uskon, että digipalveluiden kysyntä lisääntyy: erityisesti digialustalla asioinnit, kuten oirekartoitukset, yhteydenpito kiireettömissä asioissa sekä ajanvaraukset. Niitä kehitämme tällä hetkellä, ja niiden rooli kasvaa merkittävästi.
Etävastaanotolla kävijöiden määrä vaihtelee alueellisesti
Koko maassa etälääkärien palveluja on tarjolla vielä vaihtelevasti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Avohilmo-tilastoista voi tarkastella avohoidon käyntejä palveluntuottajittain ja hyvinvointialueittain viime vuosina.
Lääkärien etäkontaktien tilasto sisältää sekä puhelut, chatit että videovastaanotot. Julkisessa terveydenhuollossa näitä oli viime vuonna hyvinvointialueista eniten Pirkanmaan hyvinvointialueella, yli 235 000. Vähiten niitä oli Keski-Pohjanmaalla, reilut 9 700.
Vajaa vuosi sitten Ylen kyselyssä lääkärien vastaanotoista eri hyvinvointialueilla hoidettiin etänä 10–33 prosenttia.
Koronapandemia pompautti etävastaanottojen käyntimäärät kattoon. Kehitys on tasoittunut ja lääkärin etälääkärivastaanotolla käydään nyt kokonaisuutena vähemmän koko maassa.
Muutamilla hyvinvointialueilla etälääkärillä käynnit ovat kuitenkin viime vuonna kasvaneet edellisvuodesta. Enemmän käyntejä on esimerkiksi Kanta-Hämeessä, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.
Digitaalisten terveyspalvelujen käyttöä, käyttäjiä ja vaikuttavuutta selvitetään sosiaali- ja terveysministeriön tutkimushankkeella. Vielä ei ole saatu vastausta siihen, vähentääkö digipalvelu kivijalkakäyntejä vai aiheuttaako etälääkäripalvelun helppous ja halpuus tarpeetonta käyttöä.