Seinäkello raksuttaa. Pirtin pöydällä on telineessä taulutietokone.
Hankasalmelainen Alli Rossi saa siihen videopuhelun päivinä, jolloin kotihoitaja ei käy.
‒ Aluksi ääni oli niin pienellä, että ihmettelin, mikä hiivatin ripinä sieltä huoneesta kuuluu, hän sanoo ja nauraa päälle.
Digitalisaatio tekee tuloaan kotihoitoon, mutta tilanne vaihtelee hyvinvointialueittain.
Esimerkiksi Keski-Suomessa lääkeautomaatit ja etähoivan tablettilaitteet ovat yleistyneet kotihoidossa nopeasti: lääkeautomaattien määrä on vajaassa parissa vuodessa yli kaksinkertaistunut ja etähoivalaitteiden määrä on lisääntynyt yli puolella.
Etelä-Savossa puolestaan kehitys on ollut Keski-Suomea maltillisempaa. Esimerkiksi etähoivan laitteita käyttää siellä noin kymmenen prosenttia kotihoidon asiakkaista.
– Määrää ei ole tällä hetkellä tarkoitus lisätä, vaan laitteiden käyttö katsotaan asiakkaiden palvelutarpeiden mukaan, sanoo ikääntyvien arjen tuen ja etäpalveluiden palvelualuepäällikkö Jaana Koinsaari Etelä-Savon hyvinvointialueelta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvitti lääkeautomaattien käyttöä kotihoidon yksikössä ensimmäisen kerran vuonna 2023.
THL:n Vanhuspalveluiden tila -raportin mukaan automaatteja käytti silloin 58 prosenttia kotihoidon yksiköistä. Sen sijaan tietoa siitä, kuinka moni kotihoidon asiakkaista käyttää lääkeautomaattia osana palvelujaan, THL:llä ei toistaiseksi ole.
Lääkeautomaatti yleistyy nopeasti
Rossilla on käytössään useita kotihoidon laitteita: ruoka-automaatti, turvapuhelin, etähoivan laite ja lääkeautomaatti, johon hän on hyvin tyytyväinen.
‒ Ensin olin vähän vastaan, mutta nyt se on kuin luottohenkilö. Hyöty on se, että muistan ottaa lääkkeet, hän sanoo.
Keski-Suomen hyvinvointialueella lääkeautomaatteja käyttää joka neljäs kotihoidon asiakas. Taulutietokoneiden käyttäjäosuus on pienempi.
Hyvinvointialueen tavoitteena on tänä vuonna, että lääkeautomaatti olisi käytössä 30 prosentilla ja etähoivan laite 18 prosentilla kotihoidon asiakkaista.
Laitteet hoitokäyntien rinnalla
Keski-Suomessa kotihoitoa saa säännöllisesti 3300 ihmistä. Laitteita käytetään kotikäyntien rinnalla. Tyypillisesti kotihoitaja käy asiakkaan luona kolmesti päivässä.
Digi- ja teknologiakeskuksen palvelupäällikkö Sanna Liljeroos Keski-Suomen hyvinvointialueelta kertoo, suurimmalla osalla asiakkaista korvataan yhdestä kahteen käyntiä päivässä.
‒ Puhtaasti teknologiavälitteisiä asiakkuuksia meillä ei tällä hetkellä ole, hän sanoo.
Automaatit parantavat lääkitysturvallisuutta, kun ihminen ottaa lääkkeet ajallaan ja sitä voidaan valvoa etänä.
Etähoivalaitteiden käyttäminen voi myös edistää ihmisen kuntoutumista, sillä hoitaja ei tee asioita hänen puolestaan, vaan ohjaa asiakasta toimimaan itse.
Ajomatkat vievät paljon työaikaa
Kotikäyntejä harventamalla voidaan säästää myös kilometri- ja matkakuluissa.
Keski-Suomessa kotihoitajien työajasta kuluu alueesta riippuen 10–25 prosenttia ajomatkoihin. Auto- ja kilometrikulut kotihoidossa ovat vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa.
Toistaiseksi Keski-Suomen hyvinvointialueella ei ole tietoa siitä, miten lääkeautomaattien ja etähoivalaitteiden yleistyminen on vaikuttanut hoitajien ajoaikaan tai kilometrikuluihin.
Kotihoidon lääkeautomaatit ja etähoivalaitteet ovat asiakkaille maksuttomia, mutta hyvinvointialue maksaa niistä pari miljoonaa euroa vuodessa. Summalla voisi palkata lähes parikymmentä lähihoitajaa.
Vuonna 2024 kotihoidon tavoitteena Keski-Suomessa oli säästää teknologian avulla 1,2 miljoonaa euroa. Se toteutui.
Tutkija varoittaa liian suurista odotuksista
Yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger Jyväskylän yliopiston Ikääntymisen ja hoivan huippuyksiköstä pitää odotuksia teknologian hyödyistä kotihoidossa ylimitoitettuina.
‒ Konkreettista hoivatyötä, jossa pitää fyysisesti avustaa ihmistä, ei voida muuttaa digitaaliseksi, Kröger sanoo.
Hänen mukaansa teknologiasta syntyvät säästöt ovat epäselviä. Esimerkiksi etäkäyntien lisääntyminen ei automaattisesti tarkoita, että siitä syntyy säästöjä.
Tutkijan mukaan paineet kotihoidossa johtuvat pitkälti siitä, että ympärivuorokautiseen hoitoon pääseminen on nykyisin korkean kynnyksen takana.
‒ Tämän vuoksi kotihoidossa on runsaasti ikääntyneitä ihmisiä, joilla on laajat palvelutarpeet, mikä tekee työn kotihoidossa hyvin vaativaksi, Kröger sanoo.