Helsingin hovioikeus alkoi tänään maanantaina käsitellä ruotsalaiseen Dödspatrullen-jengiin liittyvää laajaa huumausainerikosjuttua. Suomalaisittain jengi nimi on Kuoleman partio.
Tapausta pidetään ensimmäisenä kertana, kun Ruotsissa vakavista rikoksista tunnettuun jengiin liittyvät rikolliset pyrkivät Suomen huumemarkkinoille.
Suomeen tuotiin kaikkiaan yli 300 kiloa erilaisia huumeita ja miljoonia huumetabletteja talvella ja keväällä 2022 ja 2023.
Käräjäoikeuden tuomion mukaan rikoksissa oli mukana huumekaupan ketju aina toiminnan organisoinnista kuriireihin ja diilereihin.
Viime kesänä Helsingin käräjäoikeus tuomitsi rangaistukseen 22 miestä. Suurin osa heistä on alle 30-vuotiaita. Neljän miehen arvioitiin liittyvän Dödspatrullen-jengiin.
Miehistä yhdeksän katsottiin tehneen törkeän huumausainerikoksen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Tämä joukko sai kovennetut 6–10 vuoden vankeusrangaistukset.
Nyt sekä syyttäjät että 12 tuomittua toivovat hovioikeuden muuttavan käräjäoikeuden tuomiota. Syyttäjät tahtovat koventaa rangaistuksia ja puolustus on niiden alentamisen kannalla.
Oikeudessa riita todisteiden laillisuudesta
Oikeudenkäynti alkoi kiistalla siitä, voiko poliisin laite-etsinnällä hankkimia todisteita käyttää. EU-tuomioistuimen tuoreen oikeusohjeen mukaan poliisin pitää hankkia myös laite-etsintään tuomioistuimen lupa.
Suomen pakkokeinolaki sallii laite-etsinnän tutkinnanjohtajan päätöksellä vakavissa rikoksissa. EU:n jäsenmaiden on kuitenkin noudatettava EU-tuomioistuimen linjauksia.
Useat vastaajat vaativat poliisin laite-etsinnällä epäiltyjen puhelimista saaman todistusaineiston asettamista hyödyntämiskieltoon. Heidän asianajajiensa mukaan poliisi on tehnyt esitutkinnan EU-oikeuden vastaisesti, koska laite-etsintään ei ollut tuomioistuimen lupaa.
Syyttäjien mukaan pyyntö laite-etsinnällä saadun todistusaineiston hylkäämisestä pitää hylätä, koska Suomen pakkokeinolaki sallii laite-etsinnän. Vastaajien puhelimista on löytynyt muun muassa useita valokuvia huumelasteista ja vastaajista huumeiden kanssa.
EU-tuomioistuimen oikeusohje asiasta annettiin vasta sen jälkeen, kun poliisin esitutkinta oli jo tehty.
– Laite-etsinnällä saada paljon tietoa vakavista rikoksista. Olisi kummallista, jos nämä menisivät hyödyntämiskieltoon tässä tilanteessa, erikoissyyttäjä Perttu Könönen toteaa Ylen haastattelussa.
Helsingin hovioikeus ottaa kantaa laite-etsinnällä saatujen todisteiden hyödyntämiseen pääasiasta annettavan ratkaisun yhteydessä.
Huumeita tuotiin postissa ja rekoilla
Ruotsiin kytkeytyvä rikollinen toiminta paljastui alkuvuodesta 2023, kun poliisi huomasi ruotsalaisten ammattirikollisten liikkuvan pääkaupunkiseudun katujengeihin liittyvien henkilöiden seurassa.
Käräjäoikeuden tuomion mukaan ensimmäinen huume-erä lähetettiin Ruotsista Suomeen postin kautta tietokoneiden keskusyksikkökoteloihin kätkettynä.
Seuraavat yhdeksän erää tuotiin maahan rekka-autolla Tornion kautta. Huumeita säilytettiin pääkaupunkiseudulla lyhyiksi ajoiksi vuokratuissa asunnoissa.
Käräjäoikeudessa kuullun ruotsalaispoliisin mukaan Suomeen tuodut huumeet ostettiin pahamaineiselta ruotsalaiselta Foxtrot-rikollisverkostolta.
Hovissa kiistellään, onko kyseessä yksi vai useampi rikos
Syyttäjien laskujen mukaan ehdottomia vankeusrangaistuksia tuomittiin käräjäoikeudessa kaikkiaan 115 vuotta. Se ei syyttäjille riitä.
Syyttäjät ovat tyytymättömiä siihen, että käräjäoikeudessa kokonaisuus katsottiin yhdeksi törkeäksi huumausainerikokseksi. Käräjäoikeuden tuomiossa ratkaisua perusteltiin sillä, että huumeiden maahantuonti ja levitys oli ajallisesti ja paikallisesti jatkuvaa.
Syyttäjien mielestä jokainen maahantuontierä ja siihen liittyvät teot pitää katsoa omaksi rikoksekseen. Käräjätuomion mukaan huumeita tuotiin Ruotsista Suomeen kymmenen kertaa alle puolen vuoden sisällä.
Syyttäjät vaativat hovioikeudessa kuudelle syytetylle 13 vuoden maksimirangaistusta.
Yhdestä törkeästä huumausainerikoksesta voi rangaista enintään 10 vuoden vankeudella, mutta useampien rikosten maksimirangaistus on 13 vuotta.
– Tässä on niin suuret määrät huumausaineita, että meidän maksimirangaistus, eli 13 vuottakaan ei tunnu riittävän, erikoissyyttäjä Könönen toteaa.
Kaveruus ei tee jengiläistä, valituksissa katsotaan
12 käräjillä tuomittua on vaatinut alennusta rangaistukseensa hovioikeudessa. Heistä 11 on vangittuina.
Heidän joukossaan ovat kaikki yhdeksän miestä, jotka saivat käräjillä kovennetun tuomion tehtyään rikoksen osana järjestäytynyttä rikollisryhmää.
Miehet vaativat hovissa rangaistuksen koventamisperusteen hylkäämistä. Tuomitut pitävät näyttöä rikoksista ja järjestäytyneestä rikollisesta toiminnasta heikkona.
Valituksissa toistuu muun muassa näkemys siitä, että kaveruus Dödspatrulleniin kuuluvan henkilön kanssa tai asuminen Ruotsin Rinkebyssä ei vielä tee kenestäkään ryhmän jäsentä.