LONTOO Britannian parlamentin edustalle kokoontui keskiviikkona pieni joukko mielenosoittajia heiluttamaan EU-lippuja. Kaiuttimista kaikui laulu, jossa puhuttiin brexitistä tragediana, mutta se katosi välillä ohi ajavien autojen äänen alle.
Vaatimukset Britannian paluusta Euroopan unioniin näyttävät heiveröisiltä, vaikka EU-jäsenyyden kannatus on kasvanut Britanniassa brexitin jälkeen.
Britannia erosi EU:sta viisi vuotta sitten. EU-ero oli hyväksytty kansanäänestyksessä niukan enemmistön turvin vuonna 2016. Nyt 55 prosenttia briteistä pitää Yougov-mielipidetiedustelun mukaan EU-eroa virheenä.
Alla oleva grafiikka näyttää mielipiteiden kehittymisen:
Alle 25-vuotiaista peräti kolme neljästä on sitä mieltä, että Britannian EU-ero oli virhe.
Jopa EU:n vastustajat myöntävät, että brexit on epäonnistunut. Vain joka kymmenes kansalainen pitää brexitiä menestyksenä.
Britit suhtautuivat liki 50-vuotisen EU-jäsenyytensä aikana unioniin usein vähätellen. Nyt Yougovin tutkimuksen mukaan lähes puolet briteistä on sitä mieltä, että kauppasuhteiden EU:n kanssa pitäisi olla hallituksen ykkösprioriteetti.
Vain joka viides haluaa, että tärkeysjärjestyksessä ykkösenä olisivat tiiviit kauppasuhteet Yhdysvaltoihin, kuten alla oleva grafiikka näyttää:
Britannian hallitus lupaa mutta ei lähene
Viime vuonna valtaan nousseen työväenpuolueen johtama hallitus on luvannut lämmittää suhteita EU:hun. Se on kuitenkin tehnyt selväksi, että paluuta EU:n yhteismarkkinoille tai tulliliittoon ei ole. Hallitus vastustaa EU:n ehdotuksia nuorison vapaasta liikkuvuudesta, joka helpottaisi muun muassa opiskelijavaihtoa.
Käytännössä hallitus ei ole tehnyt mitään lähentymisen hyväksi, arvioi kansainvälisen politiikan professori Simon Usherwood The Open University -yliopistosta.
Yksi syy on se, että brexit on yhä poliittisesti arka aihe. Työväenpuolue on tietoinen EU-vastaisen laitaoikeistopuolue Reform UK:n suosion kasvusta, joten päättäjät ovat brexitistä mieluiten hiljaa.
– On todella epätodennäköistä, että työväenpuolueen hallitus edistää asiaa tämän tai seuraavankaan parlamentin aikana, Usherwood sanoo.
Usherwoodin mukaan myös Britannian kansa suhtautuu EU:hun välinpitämättömästi. Siksi hän pitää mielipidetiedusteluja pinnallisina.
– Iso tekijä on se, että Eurooppa nähdään yhä kaukaisena Britannian poliittisessa keskustelussa. Britannian poliitikot eivät ole koskaan halunneet tuoda Eurooppaa osaksi poliittista järjestelmää, toisin kuin esimerkiksi Suomessa, Usherwood pohtii.
Brexitin puolesta kampanjoinut entinen pääministeri Boris Johnson menestyi kampanjassaan juuri siksi, että kansa ei tiennyt tarpeeksi EU:sta, arvioi ajatushautomo UKICE:n raportti. Äänestäjät oli helppo saada uskomaan populistiseen kuvaan EU:sta.
Johnson joukkoineen väitti muun muassa, että Britannia käyttää noin 400 miljoonaa euroa viikossa EU-maksuihin. Hän lupasi, että brexitin jälkeen rahat ohjattaisiin ränsistyneen julkisen terveydenhuollon kohentamiseen.
Taloudessa pahin voi näkyä vasta vuosien päästä
Brexitistä ei tutkijoiden mukaan tullut Britannialle pelättyä katastrofia. Talous ei romahtanut. Se kuitenkin horjahti.
– Selkeästi brexitillä oli taloudellinen hintansa. Menetimme kasvua, mutta talous toimii yhä, Simon Usherwood arvioi.
UKICE-ajatushautomon tutkija, professori John Curtice kuvaa brexitin vaikutusta talouteen hidastetuksi iskuksi. Talous vuotaa kuin auton sisärengas pienestä reiästä: hitaasti mutta varmasti.
– Pahin voi näkyä vasta vuosien kuluttua, Curtice arvioi.
Tavaroiden ulkomaankaupan volyymi Britanniasta EU-maihin laski yli yhdeksän prosenttia brexitin alusta vuoden 2024 loppuun. Merkittävä syy on tullibyrokratia.
Palveluiden vienti taas on vahvistunut, ja sen osuus on jo yli puolet Britannian kaupasta EU:n kanssa.
Britannian budjettivastuuvirasto arvioi, että bruttokansantuotteen määrä on 4–5 prosenttia pienempi kuin jos Britannia olisi pysynyt EU:ssa.
Eniten ovat kärsineet tavaraa vieneet pienet ja keskisuuret yritykset. 20 000 pienyritystä lopetti viennin EU-maihin, koska byrokratian takia se ei enää kannattanut.
UKICE:n tutkija, professori Sarah Hall pelkää poliittisia vaikutuksia alueilla, joilla tuotanto kärsii.
– Se saattaa johtaa äärioikeistopuolueiden suosion lisääntymiseen, hän sanoo.
Maahanmuutto EU:n ulkopuolelta nousi ennätyslukemiin
Brexit-poliitikkojen lupaukset julkisen terveydenhuollon NHS:n parantumisesta eivät toteutuneet. UKICE:n mukaan terveydenhuoltojärjestelmän rahoitus on kasvanut merkittävästi, mutta sekään ei riitä vuosien varrella rapautuneiden rakenteiden korjaamiseksi.
Tutkijoiden mukaan maahanmuutto oli brexitin suurin menestys, mutta eri tavoin kuin brexitin vastustajat odottivat.
Moni äänesti EU-eron puolesta siksi, että kannatti maahanmuuton rajoittamista. EU-kansalaisten maahanmuutto vähenikin rajusti, mutta maahanmuutto EU:n ulkopuolisista maista nousi ennätyslukemiin. Britannia on nyt entistä monikulttuurisempi.
Sarah Hall sanoo, että esimerkiksi julkiseen terveydenhuoltoon pestatut nigerialaiset hoitajat ovat paikanneet hoitajapulaa.
Britannialla ja EU:lla riittää yhä riitoja. EU on vienyt Britannian oikeuteen paitsi oikeudesta kalastaa hiekka-ankeriaita myös maassa asuvien EU-kansalaisten oikeusturvan rikkomisesta.
Myös Pohjois-Irlannin asema EU:n ja Britannian lainsäädännön välissä on yhä tulenarka.
Yhteistyötä voidaan odottaa erityisesti puolustuksesta. Britannia tukee Ukraina vahvasti ja on tehnyt yhteistyösopimuksia Euroopan valtioiden kanssa.
Britanniassa keskustelua brexitin vaikutuksista määrittää professori Simon Usherwoodin mukaan epätietoisuus.
– Yhäkin meillä mietitään, mikä koko jutun ydin oli. Jos se ei ole meille selvää, on vaikea tietää, oliko brexit menestys vai epäonnistuminen, Usherwood sanoo.
Korjattu 31.1.2025 klo 15.17: Jutussa luki aiemmin, että Britannian kansanäänestys EU-erosta järjestettiin viisi vuotta sitten. Korjattu juttuun tieto, että Britannia erosi EU:sta viisi vuotta sitten, ja kansanäänestys pidettiin sitä ennen.