Taidemaalari Pekka Halosen (1865-1933) ainutlaatuinen tapa kuvata suomalaista luontoa on Pariisiin tulevan näyttelyn keskeinen teema. Museon johtajan Annick Lemoinen mukaan Halonen osasi kuvata pohjoista luontoa ja erityisesti lunta paremmin kuin kukaan muu.
Lemoinen luottaa, että Halosen taide vetää Petit Palais -museoon kävijöitä. Vuonna 2022 avattu Albert Edelfeltin näyttely viitoitti tietä suomalaiselle taiteelle. Näyttelystä tuli menestys.
Suomalainen luontosuhde kiinnostaa Keski-Euroopassa
Ateneumin museonjohtaja Anna-Maria von Bonsdorff kertoo, että aloite Halosen näyttelyyn tuli Pariisista. Von Bonsdorff uskoo, että taiteilijan luontosuhde kiinnostaa eurooppalaisia museokävijöitä.
– Myös hänen elämäntapansa Tuusulanjärven taiteilijayhteisön jäsenenä ja kahdeksanlapsisen perheen isänä oli poikkeuksellista, von Bonsdorff sanoo.
Suomenkielinen Pekka Halonen oli ensimmäisiä taiteilijoita, jotka nousivat esiin hyvin vaatimattomista oloista. Halonen opiskeli Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa, mutta myös Pariisissa aikalaistensa Edelfeltin ja Akseli Gallen-Kallelan tavoin.
Pekka Halosen elämäntapaan liittyvät perhekeskeisyys ja luonnon kunnioittaminen. Hän rakennutti Tuusulanjärven rannalle ateljeetalon, jonka luonnonympäristön hän halusi rauhoittaa.
Pariisin Halos-näyttely on osa Ateneumin Klassikot maailmalle -hanketta, joka vie kuvataidetta ulkomaille Jane ja Aatos Erkon säätiön tuella. Näyttelyn kuraattoreita ovat Ateneumin museonjohtaja Anna-Maria von Bonsdorff, Petit Palais’n museonjohtaja Annick Lemoine sekä museon intendentti Anne-Charlotte Cathelineau.