Yle kertoi keskiviikkona Kuntaliiton selvityksestä, jonka mukaan päivähoidon kustannukset pomppasivat Suomen kunnissa vuosina 2022–2023 keskimäärin 15 prosenttia.
Kuntaliitto tarjosi yhdeksi ratkaisuksi päivähoito-oikeuden rajaamista esimerkiksi lapsilta, joiden vanhemmista yksi tai molemmat ovat eri syistä kotona.
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) kommentoi jo keskiviikkona, ettei kannata oikeuden rajaamista.
– Siihen ei pidä puuttua. Sitä kokeiltiin muutama hallituskausi sitten, eivätkä kokemukset olleet hyviä: kuviteltuja säästöjä ei tullut, se nosti byrokraattista taakkaa ja nosti kynnystä mennä töihin, Adlercreutz sanoo.
Adlercreutz viittaa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitukseen, joka päätti, että kunnat voivat rajata työttömänä, hoitovapaalla tai muuten kotona olevan vanhemman lasten päivähoito-oikeutta 20 tuntiin. Seuraavalla hallituskaudella oikeus palautettiin.
Suomessa varhaiskasvatuksen pitkän linjan tavoite on Adlercreutzin mukaan juuri päinvastainen eli tavoitteena on lisätä yli kolmivuotiaiden lasten mahdollisuutta osallistua varhaiskasvatukseen.
– Tiedämme, että se edistää oppimista, helpottaa koulupolkua ja on osa tavoitetta pyrkiä nostamaan koulutusastettamme.
Kysyimme myös isoimmista hallitus- ja oppositiopuolueista, miten ne suhtautuvat ajatukseen rajata päivähoito-oikeutta.
Näin he vastasivat.
Keskustan Kosonen antaisi rapsut
Valtaosa ei avauksesta innostunut. Yksi heistä on keskustan kansanedustaja Hanna Kosonen.
– Se saattaa kuulostaa kätevältä säästöidealta, mutta käytäntö on osoittanut, että se lisää muun muassa byrokratiaa, eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsenenä toimiva Kosonen sanoo.
Kosonen puuttuisi sen sijaan vanhempien yleistyneeseen tapaan jättää ilmoittamatta lapsen poissaoloja. Tästä syntyy merkittäviä lisäkuluja, kun niin henkilökuntaa kuin ruokaakin varataan ja siitä maksetaan turhaan.
Hän ehdottaakin ratkaisuksi eräänlaista sakkomaksua.
– Sanktio vähentäisi varmasti väärinkäytöksiä ja ilmoittamatta jättämisiä.
Kosonen myös uudistaisi päivähoidon maksujärjestelmän. Hän pitää nykyisiä asiakasmaksujen tulorajoja epäoikeudenmukaisina ja porrastaisi niitä nykyistä enemmän.
– Tällä hetkellä keskituloinen ja erittäin varakas maksavat päivähoidosta saman verran. Lisäksi nykyinen malli rankaisee yksinhuoltajia. Se ei ole reilu.
Kokoomus ja SDP: Ei käy
Pääministeripuolue kokoomuksessa ja suurimmassa oppositiopuolueessa SDP:ssä ehdotus subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisesta torjutaan.
Molemmissa korostetaan varhaiskasvatuksen merkitystä lasten taitojen kehittymiselle, mutta myös työllisyydelle.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen painottaa, että varhaiskasvatus ja oikeus siihen on lähtökohtaisesti tarkoitettu lapsen eikä vanhemman tarpeita ajatellen. Siksi subjektiivinen varhaiskasvatus kuuluu myös hoitovapaalla tai työttömänä olevan vanhemman lapsille.
– Perheiden tilanteet ovat erilaisia. Joskus pikkulapsiperheessä päivä on niin raskas, että on sisaruksen etu, että hän voi osallistua varhaiskasvatukseen ja sitä kautta edistää myöhempiä valmiuksiaan edetä opinpolulla, Tuppurainen sanoo.
– Sillä on myös myönteisiä taloudellisia vaikutuksia, koska vanhemmat voivat hakeutua kokopäivätyöhön ja keskittyä esimerkiksi työnhakuun.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtajan Pia Kauman mukaan pitkät poissaolot työmarkkinoilta heikentävät tulevia työllistymismahdollisuuksia ja eläkekertymää.
– Erityisesti äidit hoitavat ison osan lasten kasvatuksesta varsinkin pikkulapsivaiheessa. Olisi tärkeätä, ettei tulisi kovin pitkiä vaiheita poissa työelämästä. Taistelu työpaikoista on entistä rankempaa, ja jää helposti jälkeen työelämän kehityksestä, Kauma sanoo.
Kauma korostaa sosiaalisten taitojen mutta myös kielen oppimista. Kielen oppimisen merkitys korostuu etenkin perheissä, joissa suomi tai ruotsi eivät ole äidinkieliä.
– Jos kotikielenä puhutaan jotain muuta kieltä kuin ruotsia tai suomea, lapsi on jo lähtökohtaisesti muita jäljessä siinä vaiheessa, kun aloittaa koulun.
– Toivottavaa olisi, että paikkoja olisi riittävästi, jotta myös maahanmuuttajaperheiden lapset saisivat samat lähtökohdat kuin muut lapset, Kauma sanoo.
Perussuomalaiset ei usko ”varhaiskasvatuksen ideologiaan”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jani Mäkelän mielestä päivähoidon tavoitteena tulisi olla vanhempien työnteon varmistaminen, ei lapsen kasvattaminen.
– Sosialisteilla ja osalla kapitalisteillakin on itsetarkoituksellinen tavoite, että lapset pitäisi saada varhaiskasvatukseen ideologisista syistä. Tätä näkemystä me taas emme jaa, vaan ajattelemme, että lapsen etu on olla vanhempansa kanssa tiettyyn ikään asti, kunnes koulu sitten alkaa, Mäkelä sanoo.
Nykyään yhä useampi lapsi osallistuu päivähoitoon, mikä on ollut useamman viime hallituksen tavoitteena. Varhaiskasvatuksen osallistumisen astetta tulisi Mäkelän mukaan peilata työllisyyden kasvuun. Jos työllisyys ei ole kasvanut, tulisi tehdä korjausliikkeitä.
Mäkelä kannattaa Sipilän hallituksen läpiviemää subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajausta, jossa kunnat saivat mahdollisuuden rajata kotona olevan vanhemman lasten varhaiskasvatusta 20 tuntiin viikossa.
Hallituksessa istui tuolloin myös perussuomalaiset.
– Se oli meidän eduskuntaryhmän mielestä ihan toimiva järjestely enkä usko, että se olisi meille ongelmallinen nytkään, Mäkelä sanoo.
Vihreät: Sanktioille ei, samoin rajaamiselle
Vihreiden eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtajan Inka Hopsun kanta on ehdoton: subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta ei tulisi rajata, eli kaikilla lapsilla on oikeus olla täysi päivä päivähoidossa.
– Rajaaminen asettaisi lapset eriarvoiseen asemaan. On nimenomaan lapsen oikeus saada laadukasta, tavoitteellista kasvatusta.
Hopsun ratkaisu kohonneisiin varhaiskasvatuksen kustannuksiin on lisätä rahaa kunnille varhaiskasvatuksen järjestämiseen.
– Tiedossa oli, että varhaiskasvatuksen kustannusten nousu on tulossa ja kunnille on osoitettu kompensaatio valtionosuuksissa. Eikö se sitten riittänytkään.
Hopsu on huolissaan tavasta, jossa varhaiskasvatuksen työntekijöitä siirretään ryhmästä toiseen kesken päivän, jos lapsia onkin poissa, tai työpäivää lyhennetään säästöjen takia. Siksi hän ei kannata sanktioita vanhemmille, jotka eivät ilmoita lapsensa poissaoloista, vaikka pitääkin tärkeänä, että kunnan ohjeistuksia noudatetaan.
Hänen mukaansa henkilöstömitoituksen ei pitäisi olla niin tiukalle vedetty, että lapsen tilapäisissä yksittäisissä poissaoloissa henkilöstöä siirretään ryhmästä toiseen.
Mitä vanhemmat ajattelevat siitä, että lomien ilmoittamatta jättäminen nostaa päiväkotien kuluja? Katso videolta:
Oikaisu 2.2. kello 13.42: Korjattu kuvatekstiä. Hopsu sanoo, että hän ei nostaisi vanhempien asiakasmaksuja. Kuvatekstissä luki aiemmin virheellisesti, että Hopsu ei laskisi kyseisiä maksuja.
Korjaus 3.2. kello 10.34: Lisätty lause, että Inka Hopsu pitää tärkeänä, että kunnan ohjeistuksia noudatetaan poissaolojen ilmoittamisessa.