Sosiaali- ja terveysministeriön auditoriosta Helsingin Kruununhaassa purkautui tiistaina kello 11:n maissa tunnettuja ja arvovaltaisia suomalaisia urheiluihmisiä sektoriministeri Sandra Bergqvistin (r.) ja tämän liikunta-alan kärkivirkamiehistön johdolla.
Palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande, Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Sami Kauhanen, Jääkiekkoilijat ry:n puheenjohtaja Teemu Ramstedt, Yleisurheilijat ry:n hallitusjäsen Ella Junnila, takavuosien hiihtovaikuttaja, Luisteluliiton hallitusjäsen Mika Kulmala, Urheiluliiton hallitusjäsen Esa-Pekka Mattila, Kilpa- ja huippu-urheiluinstituutti Kihun johtaja Arto Kuusisto, Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön vt. johtaja Jaana Tulla, suomalaiseen huippu-urheilurakenteeseen rajua muutosta esittävän Sisuryhmän aktiivit Valentin Kononen ja Anu Nieminen ja niin edelleen. Ramstedt ja Junnila edustivat tilaisuudessa Suomen Urheilijat ry:tä, Mattila Olympiakomitean urheilijavaliokuntaa.
Vaikka kokoontumispaikka sijaitsi sosiaali- ja terveysministeriössä, kokoontumisen aihe oli opetus- ja kulttuuriministeriön vastuualueeseen kuuluva huippu-urheilu.
Urheiluministeri Bergqvist oli kutsunut koolle niin sanottuun pyöreän pöydän keskusteluun suomalaisia huippu-urheilutahoja erittäin laajalla skaalalla, mutta suuri on työmaakin: koko suomalaisen huippu-urheilun ylätason johtamismallin ja mittaroinnin mullistaminen vuoden 2025 globaaliin vaatimustasoon.
Mahalasku taustalla
Ministerin käynnistämän muutostyön ja -tarpeen taustalla ovat ennen kaikkea viime kesän Pariisin olympiakisat, joissa Suomi ensimmäisen kerran olympiakisoihin osallistuessaan jäi tyystin ilman mitalia. Mahalasku käynnisti ennennäkemättömän kriittisen urheilukeskustelun Suomessa.
Syksyn ja alkuvuoden aikana käydyn selvitystyön pohjalta varsinkin olympiamuotoisen huippu-urheilun päärahoittaja eli opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi 22. tammikuuta virkamiestyönä laaditun laajan raportin siitä, millaisia johtamismalleja suomalaiseen huippu-urheiluun olisi tarjolla jatkossa.
Vaihtoehdoiksi nousivat kokonaan ministeriövetoinen malli, Olympiakomitean nykyisen huippu-urheiluyksikön johtama niin sanottu verkostojohtamisen malli sekä ajatus erittäin autonomisesta huippu-urheiluelimestä, joka keskittyisi vain huippu-urheiluun ja sijoittuisi todennäköisimmin Olympiakomitean organisaatioon merkittävin itsenäisin valtuuksin.
Ministeri Bergqvistin lausunnoista Yle Urheilulle tilaisuuden jälkeen pystyi päättelemään, että viimeksi mainittu ajatus on saamassa laajimman kannatuksen ja sitä aletaan kevään mittaan työstää tosimielisimmin.
Keväällä urheiluministerin viestikapulan Mika Poutalalle (kd) ojentava Bergqvist korosti, että lopullisia päätöksiä ei ole tehty. Muutostyö jatkuu nyt kahdessa ohjausryhmässä, ja tuloksista kuullaan lisää maaliskuun aikana.
Vaatimustasoa, menestyksen määrittelyä ja mittarointia uudistavaa työryhmää vetää jyväskyläläinen Kihu. Johtamisen muutosta suunnittelevan ryhmän veturi on ruotsinkielisen urheilun keskusjärjestö FSI, jonka pääsihteeri Henrika Backlund on Maanpuolustuskorkeakoulussa koulutettu entinen aktiiviupseeri.
Selkeä tilannekuva
– Työryhmät tapaavat muutaman viikon päästä ministeriön virkamiehiä, ja maaliskuun lopussa kutsutaan koolle uusi pyöreän pöydän keskustelu. Muutostarpeen välttämättömyydestä vallitsee täydellinen yksimielisyys. Keskustelun henki oli hyvä ja yhteinen tilannekuva selkeä, ministeri Bergqvist sanoi.
Vaikka tulevan huippu-urheiluelimen todennäköisin sijoituspaikka on Olympiakomitea, sen autonomia olisi laajempaa kuin nykyisen huippu-urheiluyksikön. 100-prosenttinen vapaus on tietenkin utopiaa, sillä kaikkien toimielimien ympärillä on budjetti-niminen häkki.
– Yksi esikuva olisi esimerkiksi Norjan Olympiatoppen, joka nauttii erittäin suurta itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. Elin keskittyisi huippu-urheiluun eikä mihinkään muuhun, Bergqvist sanoo.
Viime syksynä julkisuuteen tullut, nimekäs Sisuryhmä on esittänyt ministeriöjohtoista mallia. Ryhmän puhemies Valentin Kononen suhtautui tiistain keskustelun antiin varovaisen toiveikkaasti, mutta muistutti, että perille on vielä pitkä matka:
– Jos resurssointi, vaatimustaso ja mittarointi saadaan kansainvälisesti menestystä tuottavalle tasolle, ei ole väliä, vaikka menestystä mahdollistavien asiantuntijoiden verokortit olisivat Olympiakomiteassa.
Tekstiä tarkennettu kello 16.45 tulevan huippu-urheiluelimen roolin ja sijoituspaikan osalta.