Heinolassa päättäjät käyvät keskustelua siitä, onko kaupungilla varaa pitää kaikkia kiinteistöjään kunnossa.
Viikko sitten valtuusto hyväksyi täpärän äänestyksen jälkeen kaupungintalon vajaan neljän miljoonan euron hankesuunnitelman. Valtuusto oli jo viime kesänä linjannut kolme miljoonaa euroa maksavasta korjauksesta.
Linjauksen mukaan kaupungintalon Kaivokadun puoleisen siiven kolme kerrosta puretaan, ja toimistotiloihin kunnostetaan sata työpistettä. Nyt valtuustolle tuotiin tarkentunut suunnitelma, jossa kustannukset olivat nousseet lähelle neljää miljoonaa euroa.
Kriitikoiden mielestä hankesuunnitelma on puutteellinen ja kallis. Vaikka osa neliöistä tulee kellaritiloista, kriitikot pitävät mitoitusta nykyaikaiseen toimistotyöhön liian suurena.
– Emme usko, että tämä edes riittää. Olemme aiemmin todella tarkasti katsoneet neliöitä ja mitoituksia ja nyt olemme rakentamassa yli 30 neliötä per työntekijä tuollaiseen hallintorakennukseen. Onhan se hullunkurinen ajatus, sanoo kaupunginhallituksen jäsen Venla Kalmi (kok.)
Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Kirsi Lehtimäen (sd.) mukaan Heinolan täytyy pitää kaupungintalo käytössä. Jos kaupunki olisi päättänyt hajauttaa toimintonsa eri rakennuksiin tai muuttaa vuokralle tyhjillään oleviin Seminaarin rakennuksiin, olisi kaupungintalo jäänyt tyhjäksi.
– Sitten meille olisi jäänyt käsiin tyhjä kaupungintalo ongelmakiinteistöksi. Tyhjä kummituskortteli ei ole vastuullinen ajatus, sanoo Lehtimäki.
Hankesuunnitelma meni valtuustossa läpi äänin 23–20.
Heinolan valtuusto on nyt kahdesti linjannut, että kaupungintalo pysyy kaupungin käytössä. Kaupungintalon remontin aloittamisesta päättää kuitenkin seuraava valtuusto ensi syksynä.
Hallintokortteli on arvokas, valtaa korostava alue
Heinolan kaupungintaloa ei ole asemakaavalla suojeltu, mutta Heinolan hallintokortteli on korotettu maakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi, kertoo Lahden museoiden rakennustutkija Roosa Norrlin.
Vuonna 1980 rakennettu kaupungintalo on lähes alkuperäisessä kunnossaan. Norrlinin mukaan jälkipolville pitäisi säilyä rakennettua ympäristöä kaikilta aikakausilta. Kaupungintalolla on kaupunkikuvallisesti erityinen paikka Heinolassa.
– Koko Heinolan virastokeskittymä perustuu klassisiin vallan suunnittelun periaatteisiin. Siinä on tietynlaista monumentaalisuutta, joka poikkeaa muusta kaupunkirakenteesta. Se korostaa alueen erityisyyttä ja vallan keskittymää, sanoo Norrllin.
Kaupungintalo ei ole Heinolan ainoa huoli.
Valtuusto päätti viikko sitten myöntää Heinolan Tietokeskus oy:lle takauksen rakennuksen remonttilainaan. Rakennuksessa on tilat kirjastolle, joka on joutunut evakkoon kaupungintalolle.
Keskeisellä paikalla Heinolan keskustassa sijaitseva rakennus on ollut remontin tarpeessa pitkään. Jouduttaakseen remonttia, kaupunki osti osake-enemmistön kiinteistöyhtiöstä.
Suuri murhe on myös yksityisessä omistuksessa oleva Seminaarin alue. Osa kaupunkilaisista haluaisi edelleen, että kaupunki sijoittaisi toimintojaan vandaalien armoilla olevalle historialliselle alueelle.
Myös suunnitelmat Kylpylänrannan uudisrakentamiselle ovat tyssänneet, kun museo otti kielteisen kannan vanhojen rakennusten purkamiseen.
Pitäisikö säilyttää vai purkaa?
Monilla pahapulassa kärvistelevillä kunnilla on sama huoli kuin Heinolalla: onko tyhjeneviä kiinteistöjä varaa pitää kunnossa?
Museoväkeä huolettavat kuntien pyrkimykset päästä vanhoista kiinteistöistään eroon. Lahden museoiden rakennustutkija Roosa Norrlinin mukaan on kasvava trendi, että kunnat haluavat purkaa rahapulassaan vanhoja kiinteistöjä.
Hän on huolissaan julkisten rakennusten säilymisestä tuleville sukupolville. Ympäristöt herättävät muistoja ja kytköksiä historiaan. Se auttaa juurtumaan paikkaan.
– Yksityisiä taloyhtiöiden omistamia rakennuksia puretaan todella harvoin, mutta julkisten rakennusten purkuaalto on todella suuri. Jos on sellaisia aikakausia, joita ei enää näy ympäristössämme, niin mitä käy kollektiiviselle historian ymmärrykselle? Norrlin kysyy.
Heinolan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Kirsi Lehtimäen (sd.) mielestä keskustelu museon kanssa ei etene. Kuntien pitäisi pystyä pelastamaan hienoja, historiallisia rakennuksia, mutta silloin joistain muista pitäisi luopua.
– Tämä on iso ongelma muillakin kuin Heinolalla. Tällä hetkellä yhteistyö vastuumuseon kanssa ei ole ihan riittävän sujuvaa. Meidän viisas virkamies on sanonut, ettei kaupunki ole mikään museo, pitäisi pystyä purkamaankin jotakin.