Ähtäri myönsi eläinpuisto­yhtiöilleen lainoja salassa ja ilman toimivaltaa – kyse voi olla virka­rikoksista, arvioi dosentti

Kyse on yli seitsemän miljoonan euron saamisista ja lainoista. Päätöksistä on tehty poliisille kaksi tutkintapyyntöä.

Ähtärin kaupungintalo ilmasta kuvattuna.
Sisäisen tarkastuksen raportin mukaan Ähtärin kaupunginhallitus on myöntänyt eläinpuistoyhtiöilleen lainoja ilman toimivaltaa ennen vuotta 2020. Arkistokuvassa Ähtärin kaupungintalo. Kuva: Pasi Takkunen / Yle
  • Tuomo Rintamaa

Ähtärin luottamus- ja virkahenkilöt ovat saattaneet syyllistyä virkarikoksiin myöntäessään eläinpuistoyhtiöilleen lainaa salassa ja ilman toimivaltaa, arvioi Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori, dosentti Matti Muukkonen.

– Todennäköiset rikosnimikkeet voisivat olla virkavelvollisuuden rikkominen ja tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen.

Yle uutisoi perjantaina Ähtärin sisäisen tarkastuksen raportista, jonka mukaan Ähtärin kaupunginhallitus on myöntänyt eläinpuistoyhtiöilleen lainoja ilman toimivaltaa ennen vuotta 2020.

Ne koskevat kaupungin tytäryhtiöitä Ähtärin Eläinpuisto Oy:tä, Oy Snowpanda Ltd:tä ja Hotelli Mesikämmentä.

Myös korvausvelvollisuus mahdollinen

Päätöksistä on tehty poliisille kaksi tutkintapyyntöä. Kyse on yli seitsemän miljoonan euron saamisista ja lainoista. Poliisi ei ole tehnyt päätöstä esitutkinnan aloittamisesta.

​Virkavastuuta on ​kolmen tyyppistä: hallinto-oikeudellista, vahingonkorvausoikeudellista ja rikosoikeudellista.

Mikäli asia etenee rikosprosessiin, voi kaupungin johdolle ja luottamushenkilöille tulla eteen myös korvausvelvollisuus.

– Jos asia menee rikosprosessiin, siinä yhteydessä joudutaan pohtimaan vahingonkorvausoikeudellista puolta vahingonkorvauslaissa säädettyjen mekanismien pohjalta, Muukkonen sanoo.

Dosentti Matti Muukkonen arvioi, mihin Ähtärin prosessi voi johtaa. Video: Jarkko Heikkinen / Yle.

– Yleisellä tasolla ajatellen rikosoikeudellisia säännöksiä sovelletaan luottamushenkilöihin ihan samalla tavalla kuin virkamiehiin, Muukkonen arvioi.

Muukkosen mukaan kuntien hallinnon valvonta on pitkälti aktiivisten kuntalaisten varassa, vaikka esimerkiksi kaupunginhallitus valvoo valtuuston päätöksiä jälkikäteen.

– Se on teknisluonteista valvontaa. Valtuuston päätösten jälkeen seuraavassa hallituksen kokouksessa tulee listalle valtuuston päätökset. Hyvin tyypillisesti todetaan, että ne eivät ole lainvastaisia ja voidaan laittaa täytäntöön.

Muukkonen lisää, että suuremmissa kunnissa on sisäisen tarkastuksen toimia, joita käytetään ennen kaikkea kuntajohdon työkaluna. Kuntalainen voi kannella päätöksistä aluehallintovirastoon.

– Toisaalta jokaiselle viranhaltijalle ja jokaiselle toimielimelle kuuluu tietty vastuu valvoa oman alaisen toimintaa sen mukaan, mitä valtuusto ja hallitus on linjannut.

Myös tilintarkastajalla on merkittävä vastuu tarkastaa, onko kunnassa toimittu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti.