STRASBOURG, HELSINKI Ylen haastattelemat EU-parlamentin jäsenet haluavat komissiolta kovempia otteita venäläisen öljyn kulun pysäyttämiseksi Itämerellä. Tankkerirallia nykyiset pakotteet eivät ole pysäyttäneet.
Vuoden 2025 ensimmäiset pakotteet venäläisen öljyn ja kaasun kuljetuksiin osallistuville aluksille asetti Yhdysvallat. 10. tammikuuta se lisäsi pakotelistalleen yli 180 alusta, joista monet kuuluvat myös niin sanottuun Venäjän varjolaivastoon.
Yle seurasi helmikuun ensimmäisellä viikolla avoimista lähteistä pakotteiden alaisten tankkereiden kulkua Itämerellä.
Yli kolmekymmentä pakotetankkeria kävi Itämerellä tai oli ankkuroituneena Suomenlahdella.
Suurin osa niistä oli Yhdysvaltain uusimpaan tai EU:n joulukuussa tekemään pakotelistaan kuuluvia aluksia. Monet odottavat Suomenlahdella pitkiäkin aikoja, että pääsevät hakemaan Venäjän satamista lastia.
Venäläistä, iranilaista ja venezuelalaista öljyä kuljettavaan varjolaivastoon kuuluu tunnistetusti 669 tankkeria. Niistä 35 prosenttia on nyt pakotteiden kohteena, sanoo meriliikennettä seuraava uutissivusto Lloyd’s List.
Tallinnan teknillisen yliopiston meriliikenteen professori Ulla Tapaninen sanoi Ylelle tammikuussa, että että pakotteet keskittyvät liikaa tankkereihin. Huomion pitäisi olla ostajamaissa.
Pakotteet iskevät aluksia laajemmin
Yhdysvaltain uusimmat pakotteet kohdistuvat koko öljyntuotanto- ja öljynvientiketjuun.
Kohteina ovat kaksi Venäjän öljy-yhtiötä, kymmenet öljykauppiaat, öljykenttäpalveluiden tuottajat, vakuutusyhtiöt ja alan viranomaiset
Yhdysvaltain pakotteiden on määrä tulla voimaan lopputalven aikana ellei presidentti Donald Trumpin hallinto puutu niihin.
Koko ketjuun kohdistuvilla pakotteilla on ollut jo seurauksia.
Kiinalainen Shandong Port Group -satamaoperaattori alkoi tammikuussa estää Yhdysvaltain pakotteiden kohteena olevia tankkereita pääsemästä satamiinsa.
Tanska voisi pysäyttää laivat
EU:nkin pitäisi ottaa seuraava askel pakotteiden tehostamisessa, ja se voi olla vaikea.
Varjolaivastoa seuraavien meppien mukaan EU:n pakotteet ovat tehottomia. Unionin pakotelistalla on vain 80 laivaa.
Tanskan salmet ovat portti Itämerelle, joten etenkin Tanskalta on kaivattu tekoja varjolaivaston pysäyttämiseen.
Vihreitä edustava tanskalaismeppi, entinen ulkoministeri Villy Søvndal ottaisi valvontaa Tanskan kontolle.
– Meidän pitäisi vaatia Tanskan salmista liikennöiviltä aluksilta vakuutukset, jotta katastrofin sattuessa vahingoille löytyy maksaja. Jos vakuutusta ei ole, Tanskan salmien läpi ei pääsisi.
Pakotteilla heikennämme Venäjän sotakonetta ja niitä, jotka edesauttavat tätä sotaa.
Kaja Kallas, EU:n ulkopoliittinen edustaja
Ryhmätoveri Ville Niinistö (vihr.) pitää myös vakuutusten vaatimista tehokkaimpana keinona.
– Vakuutus yleensä puuttuu, koska alukset ovat niin huonokuntoisia. Se annetaan alukselle, joka täyttää modernit merenkulun turvallisuusstandardit.
Tanskan hallitus ja EU-komissio kuitenkin pelkäävät, että laivojen kulun estäminen menisi kansainväliseen merioikeuteen, Venäjä voisi voittaa.
Euroopan pitää putsata oma pesä
Mepit haluavat myös ulottaa valvontaa varjolaivojen taustalla toimivaan ketjuun.
EU:n seuraava 16. pakotepaketti saattaa sisältää jo laajempia pakotteita esimerkiksi varjolaivojen omistajille.
– Tärkeintä olisi saattaa vastuuseen laivojen omistajat ja maat, jotka sallivat näiden laivojen kulkemisen, sanoo EU-parlamentin puolustusvaliokunnan virolainen varapuheenjohtaja Riho Terras.
Puolustusvaliokunnan suomalaisjäsen Pekka Toveri (kok.) korostaa pakotteiden määräämistä lippumaille, joiden joukossa on eurooppalaisia valtioita.
– Laivojen omistajat pitää myös saada vastuuseen. Sielläkin yli kolmekymmentä prosenttia varjolaivastosta on eurooppalaisten omistuksessa.
Varjolaivojen omistuksia ja rekisteröintiä on häivytetty. Euroopassa joidenkin laivojen epäillään olevan Maltan, Kyproksen ja Kreikan rekisterissä.
Søvndalin mukaan EU:n ulkopuolisia lippuvaltioita pitää varoittaa siitä, että ne rikkovat Venäjän-vastaisia pakotteita ja tästä voi tulla niille seuraamuksia.
Eri maissa pitää hänen mukaansa saattaa vastuuseen yhtiöt, jotka tekevät yhteistyötä varjolaivaston kanssa.
– Jotkut auttavat esimerkiksi toimittamalla aluksille polttoainetta, Søvndal sanoo
Ville Niinistö korostaa myös, että pakotteita pitää määrätä jatkossa eurooppalaisillekin varustamoille, jos ne myyvät aluksia Venäjälle.
”Peukaloita pyöritelty liian pitkään”
EU:ssa on pohdittu myös varjolaivojen haltuunottoa.
Politicon mukaan aluksia voitaisiin ottaa haltuun kansainvälisen lainsäädännön perusteella ympäristö- tai merirosvoussyistä.
Viron Riho Terras epäilee keinoa alusten suuren määrän takia. Hän ei entisenä Viron puolustusvoimien komentajana ratkoisi varjolaivojen ongelmaa tuomalla sotalaivoja Itämerelle.
Parlamentin puolustusvaliokunnan kuulemat merioikeuden asiantuntijat eivät nähneet estettä pakotteiden laajentamiselle.
EU:ssa sanktioiden taakse pitää saada yksimielisesti kaikki jäsenmaat. Esimerkiksi Malta ei välttämättä asetu julkisesti poikkiteloin, jos vaarana on tuoda varjolaivabisnekset päivänvaloon.
Toverin mukaan sanktioissa on täysin mahdollista edetä.
– Tässä on liian pitkään pyöritelty peukaloita. Nyt pitää ryhtyä toimenpiteisiin.