Suomeen suunniteltujen ulkomaisten datakeskusten Suomen taloudelle tuoma hyöty jää vähäiseksi, sanoo Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner.
Manner tarkastelee hankkeita tutkijana, joka on pitkään perehtynyt tieto- ja viestintäteknologian eli IT-alan energiankulutukseen. Tämänhetkistä kehitystä hän tarkkailee huolestuneena.
– Huoli kasvaa, jos nyt ei ihan päivittäin, niin melkein viikoittain, kun kaikki ennusteet kertovat, että [energiankulutus] tulee räjähtämään käsiin, Manner sanoo.
Teknologiayhtiö Google on ilmoittanut hankkivansa datakeskuksilleen maa-alueita Kajaanista ja Muhokselta, brittiläinen kaupankäyntiyhtiö XTX Markets rakentaa miljardiluokan keskuksen niin ikään Kajaaniin, ja uusia konesaleja on nousemassa myös Kokemäelle ja Poriin.
Irlanti varoittavana esimerkkinä
Manner nostaa varoittavaksi esimerkiksi Irlannin, jossa datakeskusten energiankulutus ylitti pari vuotta sitten kaupungeissa sijaitsevien kotitalouksien kulutuksen. Datakeskukset nielevät maan energiankulutuksesta noin viidenneksen. Asiantuntijat ovat varoitelleet, että tekoälyn yleistyminen on nostamassa osuuden noin kolmannekseen muutamassa vuodessa.
Huoli kasvaa, jos nyt ei ihan päivittäin, niin melkein viikoittain.
Jukka Manner
Suuri osa datakeskusten vaatimasta energiasta tuotetaan yhä fossiilisista lähteistä, eikä uusiutuvan energian tuotanto ole pysynyt kehityksessä mukana.
– Jos Irlanti on yhtään esimerkki siitä, mitä muissa länsimaissa tulee tapahtumaan, niin kyllä se vähän jännittävältä näyttää, Manner sanoo.
Manner huomauttaa, että datakeskukset pyörivät vuorokaudet ympäri, ja energiakulutuksen taso pysyy vakaana. Siksi esimerkiksi pelkkään tuulivoimaan ei niiden pyörittämisessä voida tukeutua.
– [Datakeskusten energiankulutus] on toistaiseksi aika joustamatonta, eli palvelinkeskus ei skaalaudu sen mukaan, onko tuulta vai ei, vaan on päällä koko ajan. Se on mielestäni huono suunta, Manner sanoo.
Datakeskusten hyöty Suomelle vähäistä
Manner on kriittinen myös datakeskusten tuomista taloushyödyistä.
Suomen hallituksen mukaan hankkeet kertovat Suomen houkuttelevuudesta kansainvälisille sijoittajille. Manner kuitenkin huomauttaa, että Suomelle datakeskukset ovat alhaisen jalostusasteen liiketoimintaa.
Palvelinkeskukset tuottavat palveluita ulkomailla sijaitsevan emoyhtiön myytäväksi, ja Suomen roolina on tarjota yhtiölle rakennusten ylläpito ja energia.
– Nehän vain pyörittävät palvelimia, jotka tekevät palvelua. Se tuotetaan Suomessa olevassa palvelinkeskuksessa, mutta keskuksen pyörittäminen on ylläpitotyötä, Manner sanoo.
Isäntämaan taloudesta datakeskus tarvitsee muun muassa vartijoita, putkimiehiä, sähköasentajia, IT-ylläpitäjiä ja siivoojia, mutta uusia merkittäviä arvoketjuja ei keskusten ansiosta synny.
Manner korostaa, että Suomen saama verohyöty on hankkeissa kaukana ihanteellista tasosta.
Keskuksen pyörittäminen on ylläpitotyötä.
Jukka Manner
– Ei niillä tehdä suomalaisia tuotteita, joilla olisi korkea jalostusaste ja myyntihinta, vaan se on ihan puhtaasti koneiden ylläpitotyötä. Tämän sanomisesta voi tulla näpeille, mutta se on faktaa, Manner sanoo.
Manner näkee epäsuhdan siinä, että Suomeen tuodaan alhaisen jalostusasteen tekemistä, joka lisää absoluuttista sähkön tarvetta dramaattisesti, samalla kun puhutaan, että energiatehokkuutta pitää lisätä ja kulutusta pienentää.
– Selvästi on datakeskusbuumi meneillään tällä hetkellä. Luulen, että meillä on suomalaisessa sähköntuotannossa pohtimisen paikka, Manner sanoo.