Valtaosa Suomen kansalaisista kokee, että Naton läsnäolo on parantanut turvaa Itämerellä.
Yle toteutti Taloustutkimuksen kanssa kyselyn, jossa esitettiin väittämä: Koen, että Naton lisääntynyt läsnäolo on parantanut turvallisuutta Itämerellä.
71 prosenttia vastaajista oli täysin tai jossain määrin samaa mieltä väittämän kanssa. Osittain tai täysin eri mieltä oli 10 prosenttia vastaajista. 14 prosenttia vastaajista ei ollut samaa eikä eri mieltä ja viisi prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
Nato lisäsi tammikuussa Itämeren valvontaa ja läsnäoloaan siellä useiden kaapelivaurioiden jälkeen.
Kyselyyn vastasi 1 108 ihmistä ja otos oli muodostettu ja painotettu niin, että se vastaa koko Suomen kansaa kolmen prosentin virhemarginaalilla.
Kysely tehtiin 10.–12. helmikuuta, eli ennen Münchenin turvallisuuskonferenssia sekä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin aloittamia keskusteluja Ukrainasta Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.
Tulokset eivät ole yllättäviä
Ulkopoliittisen instituutin (UPI) Pohjois-Euroopan turvallisuus ja Nato -tutkimusohjelman johtaja Harri Mikkolaa ei yllätä, että näin suuri enemmistö ajattelee, että Nato on lisännyt turvallisuutta.
Hänen mukaansa tulokset ovat linjassa viimeaikaisten Naton suosiota mittaavien gallupien kanssa.
– Suomessahan on perinteisesti ollut hyvin konsensushakuinen turvallisuuspolitiikan kulttuuri, vahva maanpuolustustahto ja vahva varautumisen kulttuuri, joka on mennyt koko puoluekentän läpi.
Kyselytutkimuksen tuloksissa ei ole juurikaan eroja eri puolueita kannattavien välillä. Jokaisen eduskuntapuolueen kannattajista suurin osa on joko osittain tai täysin samaa mieltä väittämän kanssa. Vastustusta on hyvin niukasti.
Myöskään sukupuolten välillä tai vaikkapa koulutustaustalla ei ole suuria eroja. Naisissa hieman miehiä suurempi osuus on vastannut, että ei ole samaa eikä eri mieltä.
Trumpin puheet ovat luoneet turvattomuutta
Kyselyssä ei ehdi näkyä Yhdysvaltain hallinnon uusimpia ulostuloja, joita on esitetty Münchenin turvallisuuskonferenssin tai Venäjän kanssa aloitettujen neuvottelujen yhteydessä.
Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth muun muassa kertoi, ettei Yhdysvallat antaisi enää turvatakuita Ukrainalle. Lisäksi hän väläytti Yhdysvaltojen joukkojen vetämistä Euroopasta.
Lisäksi Trumpilta on tullut monia ulostuloja, joista viimeisimmässä hän syytti Ukrainaa sodasta, vaikka tosiasiassa Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, eikä tästä ole epäselvyyttä.
– On ihan päivänselvä asia, että nämä presidentti Trumpin puheet, jotka ovat olleet härskejä ja rajuja, vaikuttavat ihmisten mielialoihin ja turvattomuuden tunteisiin siitä, ovatko meidän turvallisuuspolitiikan ratkaisut kestäviä, Mikkola sanoo.
Mikkola sanoo, että Nato onkin jonkinlaisessa käymistilassa, ja että tässä vaiheessa ei voida tehdä vielä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Yhdysvallat on yhä sitoutunut Natoon
Mikkola korostaa, että Yhdysvaltojen puolustusministeri on kuitenkin tuoreesti kertonut, että Yhdysvallat sitoutuu yhä vahvasti Natoon, vaikka samalla Trumpin puheet ovat jyrkkiä.
– Hän on tuonut epävarmuutta Naton ja Naton artikla viiden ympärille, mutta on liian ennenaikaista sanoa, mihin se johtaa, Mikkola sanoo.
Samalla Mikkola tuo esiin sen, että Nato on nyt tietyssä suhteessa parempi kuin mitä se oli Suomen liittyessä siihen.
– Meillä on uusia puolustussuunnitelmia ja joukko-osastotavoitteita. Nato-jäsenyys on myös mahdollistanut entistä tiiviimmän pohjoismaisen yhteistyön, joka tuo meille lisäturvaa.
Mikkolan mielestä Euroopan täytyy kuitenkin joka tapauksessa nostaa omaa profiilia ja olla kyvykkäämpi puolustautumaan.