Suositun mökkikunnan maine ei läheskään aina tarkoita kovaa kysyntää ja nousevaa hintatasoa myytäväksi pistetyille kesämökeille. Päin vastoin hinnat voivat tulla alas roimastikin, kymppitonnin ja päällekin.
Esimerkiksi Paraisilla, Savonlinnassa ja Mikkelissä tultiin viime vuonna alas 7–10 prosenttia, Savon pääkaupungissa vielä enemmän.
Kuopio on maan mökkiykkönen yli 10 000 kesämökillään, mutta niin vain kaava-alueen rantamökkien keskihinta putosi viime vuonna 17 prosenttia vuodesta 2023. Yrittäjä Noora Ronkanen Puijonkadun Kiinteistömaailmasta Kuopiosta nimeää monta tekijää taustaksi kesämökkien hinnanlaskulle.
– Yksi on epävarmuus omasta taloustilanteesta, muun muassa lomautukset ja tämän tyyppiset. Toisena se, että nuorempaa sukupolvea perinteiset mökit eivät kiinnosta, vaan hakeudutaan aktiviteettien äärelle hyvin varusteltuihin mökkeihin. Näistä syistä hintatasot ovat laskeneet ja kysyntä on kohdistunut edullisempiin kohteisiin, Ronkanen pohtii.
Rantamökin keskihinta laski Kuopiossa viime vuonna 50 000 euroon, kun koko maan keskihinta pysyi edellisvuoden tasolla 90 000 eurossa.
Ronkasen mukaan noin 50 000 euron mökit ovat usein vähillä mukavuuksilla varustettuja ulkohuussimökkejä kantovedellä.
– Rakennukset alkavat olla iäkkäitä eli laittamista on. Sijainti niissä on yleensä pienen järven rannalla tai saaressa.
– Tyypillisin tällaisen ostaja on pariskunta 40–50 vuoden ikähaitarissa. Tykkää puuhailla mökillä ja laitella paikkoja kuntoon, Ronkanen kuvaa.
Mökkisuosikeista hinnat putosivat eniten Jyväskylässä ja itärajan pinnassa Ruokolahdella. Kuulun leijonapitäjän keskihinnat tulivat alas 29 prosenttia, rahassa kymppitonneja, vaikka sinisen Saimaan välkettä piisaa kunnassa satoja rantakilometrejä ja muitakin järviä ja lampia on 500. Jyväskylän pudotus oli vielä hiukan suurempi.
Betoninen mökkiparatiisi
Suosikkikunnista keskihinnat nousivat eniten eräpitäjä Kuusamossa (+17 prosenttia) ja Mäntyharjulla (+18 prosenttia).
Betonisuudestaan pilkattu Kouvola on kuntaliitosten ansiosta noussut maan mökkikuntien määräaateliin 7 500 mökillään. Kouvolassa mökkihinnat nousivat viime vuonna 10 prosenttia ja keskihinta oli yli tuplat Kuopioon verrattuna kaava-alueen rantamökeissä.
Kalleimmat pitivät pintansa
Maakunnittain katsottuna eniten hinnat laskivat kaava-alueen rantamökeissä Etelä-Pohjanmaalla (-17 prosenttia). Kanta-Hämeessä, Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa pudotusta oli 8–10 prosenttia.
Kovimmat hinnannousut kirjattiin Kymenlaaksossa (+26 prosenttia) ja Satakunnassa (+30 prosenttia), euroissa 20 000–30 000 euroa.
Maan hinnakkaimmat mökkimaakunnat säilyttivät kärkipaikkansa selkeästi. Uusimaa on kallein 177 000 euron keskihinnallaan ja Varsinais-Suomi kakkonen 160 000 eurollaan. Molempien keskihinnat pysyivät kutakuinkin edellisvuoden tasolla.
Maan edullisin mökkimaakunta on Kuopio-vetoinen Pohjois-Savo. Keskihinta putosi 6 prosenttia ja oli 55 000 euroa.
Kauppoja solmittiin kaava-alueen rantamökeistä viime vuonna yhteensä 2 577 kappaletta. Määrä nousi noin 300:lla edellisvuodesta, mutta jäi kauas vuoden 2020 kauppaluvusta 3 964.
Haja-alueelta halvemmalla
Haja-alueen hintataso pyörii selvästi kaavoitettuja alemmalla tasolla. Koko maan keskihinta rantamökistä oli viime vuonna 70 000 euroa, miinusta yksi prosentti.
Suhteellisesti eniten halpenivat Keski-Suomen ja Etelä-Savon rantamökit. Pohjois-Karjalan mökit kallistuivat prosenteissa eniten: silti rajamaakunnan keskihinta on haja-alueiden edullisin maakunnista. Se oli viime vuonna 43 000 euroa.
Kauppoja tehtiin viime vuonna 791 kappaletta. Määrä nousi mukavasti edellisvuodesta, mutta jää silti kauas 2000-luvun muista myyntivuosista.
Kaikkiaan Suomessa on puoli miljoonaa kesämökkiä.