Lapin poliisi alkaa tutkia Kittilässä viime viikolla tapahtunutta koiran ampumista.
Noin vuoden ikäinen suomenpystykorva Vainu kuoli perjantaina, kun se pääsi tai päästettiin karkuun suljetusta ulkohäkistä ja meni poroaitaukseen Kittilässä. Poronomistaja ampui koiran, jonka koki uhkaavan porojaan. Perheen toinen koira otettiin kiinni aitauksen ulkopuolelta.
Koiran omistaja Asko Kautto on tehnyt rikosilmoituksen, koska pitää tekoa laittomana ja tarpeettomana. Hän kritisoi taajama-alueella tapahtunutta ampumista ja sitä, että sen kohteena oli 10-kiloinen nuori koira.
Kauton mukaan on myös ajallisesti mahdotonta, että koiraa olisi yritetty ottaa kiinni tai häätää muilla keinoin poroaitauksesta, kuten laki vaatii. Poronhoitoalueella asuvana metsästäjänä hän ymmärtää hyvin tarpeen suojella poroja.
– Minulla on myös jämtlanninpystykorva, joka on täysin porovapaa. Jos se olisi ollut porojen kimpussa, olisin ampunut sen itse. Mutta nyt ei ollut sellainen tilanne, Kautto toteaa.
Poliisi aloittaa esitutkinnan
Kittilän tapauksesta uutisoi ensimmäisenä Iltalehti. Yle tavoitti tapaukseen liittyvän kittiläläisen poromiehen, joka ei saamansa palautetulvan vuoksi halunnut enää kommentoida asiaa.
Lapin poliisi vahvistaa saaneensa tapauksesta rikosilmoituksen viime perjantaina. Poronomistajaa epäillään tässä vaiheessa vahingonteosta.
Rikoskomisario Kirsi Huhtamäki Kittilän poliisilaitokselta kertoo, että poliisi tekee asiassa esitutkinnan ja pyrkii aloittamaan varsinaiset tutkintatoimet mahdollisimman pian. Rikosnimike tai -nimikkeet tarkentuvat esitutkinnassa.
Poliisi ei kommentoi, onko tässä yksittäistapauksessa koiran ampuneen poronomistajan asetta otettu takavarikkoon. Poliisi selvittää esitutkinnassa myös sitä onko joku tahallaan päästänyt koirat pois lukitusta ulkotarhasta, koska siitä on koiran omistajan mukaan viitteitä.
Poliisin tilastot eivät kerro koko totuutta
Kittilän kaltaiset tapaukset ovat sekä Lapin poliisin että Paliskuntain yhdistyksen mukaan harvinaisia.
Huhtamäen mukaan 2020-luvulla on kirjattu muutama rikosilmoitus, jossa koira oli jouduttu ampumaan. Esimerkiksi vuonna 2022 Kittilässä ammuttiin poroaitauksessa koira, joka oli purrut kahta kantavaa poroa. Vuonna 2020 puolestaan ammuttiin Rovaniemellä maastossa koira, joka oli tappanut poroja.
Lisäksi poliisin tiedossa on tapauksia, joissa koira on päässyt poroaitaukseen tai raadellut poroja maastossa, mutta koiraa ei ole ammuttu. Sen sijaan poroja on jouduttu lopettamaan. Huhtamäen mukaan poliisin tilastot eivät välttämättä kerro koko totuutta.
– On tietysti mahdollista, että tapahtumapaikalla on voitu asianosaisten kesken yhdessä tuumin todeta, että koiran ampuminen oli perusteltua eikä siinä ollut syytä epäillä rikosta eikä poliisin paikalla käyntiä katsottu tarpeelliseksi, Huhtamäki sanoo.
Koiria ammutaan vähän suhteessa porovahinkoihin
Paliskuntain yhdistyksen toiminnanohjaaja Anne Ollila kertoo, että suhteessa koirien porotaloudelle aiheuttamiin vahinkoihin koiria ammutaan erittäin harvoin eikä niin tapahdu läheskään joka vuosi.
Esimerkiksi viime vuonna Paliskuntain yhdistykselle ilmoitettiin 46 koirien poroille aiheuttamaa vahinkoa. Näissä poroja kuoli yhteensä 38.
Ollila ei ota kantaa Kittilän tapaukseen, mutta luonnehtii yleisesti tilanteita, joissa koira pääsee poroaitaukseen. Ollilan mukaan porot vauhkoontuvat herkästi ja voivat säntäillä aitoja päin. Vahingoille on äärimmäisen suuri riski, vaikka koira vain seisoisi ja haukkuisi.
– Kyse ei ole siitä mitä se koira siellä aitauksessa tekee, vaan siitä miten porot tilanteen näkevät. Jos koira haukkumisella saa porot paniikkiin ja ryntäämään aidoista läpi, voi tulla äkkiä isoja tuhoja, Ollila selventää.
Esimerkiksi viime vuonna Paliskuntain yhdistyksen tietoon tuli tapaus, jossa poroaitaukseen päässeen koiran vuoksi kuoli seitsemän poroa.
Koirien aiheuttamien porovahinkojen määrä vähentynyt
Paliskuntain yhdistys on yhdessä Maa- ja metsätalousministeriön, Metsähallituksen ja Riistakeskuksen kanssa tilastoinut koirien aiheuttamia porovahinkoja vuodesta 2019 lähtien. Ilmoitettujen vahinkojen määrä on lähes puolittunut 2020-luvun alusta.
– Toisaalta on alueita, joilla vahinkomäärä tuntuu vain kasvavan tai ei ainakaan vähene. Aktiivista tiedottamista tarvitaan edelleen, Anne Ollila toteaa.
Tilastoja ylläpitävä Maaren Angeli kertoo, että vuonna 2020 koirien aiheuttamia vahinkoja ilmoitettiin 82 kappaletta ja seuraavana vuonna 88 kappaletta. Luvut eivät kuitenkaan ole aina tarkkoja.
– Kaikkia tapauksia ei aina ilmoiteta, Angeli sanoo.
Koirien ampumistapauksia päätyy toisinaan myös tuomioistuinten käsiteltäväksi. Tällöin haetaan näyttöä siitä onko ampuminen tapahtunut lain määrittelemissä rajoissa.
Tapauksia on tuomioistuimissa ratkaistu sekä poronomistajien että koiranomistajien eduksi.