Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto on nyt tehnyt sen, mitä Euroopassa suunnilleen pahimmillaan pelättiin.
Hän käveli sekä Ukrainan että Euroopan yli aloittaessaan suorat keskustelut Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa Ukrainan sodan lopettamiseksi. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyille ilmoitettiin asiasta jälkikäteen.
Kylmä suihku jatkui, kun Trumpin puolustusministeri Pete Hegseth ilmoitti käytännössä hyväksyvänsä Venäjän aluevalloitukset ja jäädyttävänsä toistaiseksi Ukrainan tavoitteleman Natojäsenyyden. Ukrainan kipeästi kaipaamat turvatakuut jäisivät Euroopan vastuulle.
Vaikka Trumpin Ukrainapolitiikka oli pitkälti odotettu, sen selkiytyminen järkytti.
Eurooppaa ja Ukrainaa ei ainakaan ensi alkuun kutsuttu mukaan keskusteluihin.
Hegseth puolusti myöhemmin lausuntoaan realismilla – jota liittolaisten odotuksista ilmeisesti uupuu.
Vaikka Trumpin Ukrainapolitiikka oli pitkälti odotettu, sen selkiytyminen järkytti.
Trump on sanonut pitkään, että haluaa lopettaa sodan nopeasti. Nopein tapa tähän on kuulla Putinin ehdot, ja pakottaa Zelenskyi hyväksymään ne. Oli silti pöyristyttävää kuulla Trumpin syyttävän Ukrainaa sodan aloittamisesta.
Tavoitellessaan nopeita ja ilmaisia voittoja Trump on kuitenkin laiminlyönyt strategian jolla sota voidaan päättää kestävään rauhaan.
Tämänkään ei olisi pitänyt yllättää. Olihan liittolaisiltaan alueita hamuava Trump jo ehtinyt hätkähdyttää tarjotessaan Gazan sotaan ”ratkaisuksi” etnistä puhdistusta. Ukrainalta Trump alkoi kiristää luonnonvaroja.
Keskustelujen alkaminen ei välttämättä johda nopeasti rauhaan, tai rauhaan ollenkaan.
Matkalla rauhaan on vielä monta mutkaa.
Keskustelujen alkaminen ei välttämättä johda nopeasti rauhaan, tai rauhaan ollenkaan. 1950-luvun alussa Ukrainan sodan tavoin pattitilanteeseen ajautuneessa Korean sodassa taisteltiin ja neuvoteltiin melko tarkkaan kaksi vuotta ennen tulitaukosopimuksen allekirjoittamista. Rauhansopimusta ei saavutettu koskaan.
Sota ei myöskään ole kauppakiistojen tavoin kahdenvälinen asia, eikä Yhdysvallat ole kaikkivoipa.
Kestämättömästä rauhasta kieltäytyminen vaatii Euroopalta ja etenkin Ukrainalta tahtoa ja kykyä.
Zelenskyi on sanonut kieltäytyvänsä hyväksymästä sopimusta, jonka laatimiseen ei saa osallistua. Kieltäytyminen merkitsee kuitenkin Ukrainan kannalta jo heikosti menevän sodan jatkumista.
Tässä tilanteessa suurimmat kysymykset ovat Ukrainan halu ja kyky jatkaa vastarintaa, ja Euroopan halu ja kyky korvata Yhdysvaltojen Ukrainalle antamaa tukea siinä tapauksessa, että Trump katkaisee sen.
Ukrainan akuutti miehistöpula on suurin uhka sen mahdollisuuksille jatkaa sotaa. miehistöpulan ratkaiseminen vaatii poliitikoilta epäsuosittuja päätöksiä. Yhdysvallat vaikeuttaa ratkaisua entisestään painostamalla Ukrainaa järjestämään ensi tilassa myös Venäjän toivomat vaalit.
Neuvottelujen alkaminen voi jopa kiihdyttää taisteluita.
Miehistöpulan ratkaisemiseen vaikuttaa myös Ukrainan saama kansainvälinen tuki. Jos Ukraina ei ole kyennyt pysäyttämään venäläisten etenemistä Yhdysvaltojenkaan tuella, onko sitten realistista ajatella tämän tapahtuvan ilman?
Ukrainassa ei tähän uskota, eivätkä merkit Euroopassakaan ole järin rohkaisevia.
Silti ajattelen, ettei Eurooppa voi kuin yrittää. Ukrainan tukeminen on perusteltua sekä moraalisesti että turvallisuuspoliittisesti.
Aggression uhrin auttaminen on moraalisesti oikein.
Koska sodan osapuolten neuvotteluasemaan vaikuttavat keskeisesti käsitykset niiden voimasuhteista taistelukentällä, voi neuvottelujen alkaminen paradoksaalisesti kiihdyttää taisteluita: ajatus rauhasta voiman kautta vaatii tuen lisäämistä.
Kun Venäjän asevoimat ovat kiinni Ukrainassa, ne eivät merkittävästi uhkaa meitä. Jos Ukraina ei saa ulkopuolisia turvatakuita sen sotilaallinen tukeminen on yhä ratkaisevan tärkeää.
Nyt Euroopan on otettava johtajuutta. Euroopan johtajat ovat vältelleet sitä, koska meiltä on puuttunut strategia. Tämän täytyy muuttua.
Yhtälöstä ei silti saa unohtaa Venäjää, koko murheen aiheuttajaa.
Venäjän ei tarvitsisi keskustella sodan lopettamisesta, jos se olisi sotilaallisesti täysin ylivoimainen. Trumpin tavoittelema tulitauko on todennäköisesti kaukana Putinin toivomasta rauhasta. Jos Putin onnistuu suututtamaan Trumpin, hän voi kostaa lisäämällä tukea Ukrainalle.
Toki on mahdollista, että Trump näkee aktiivisemman Euroopan sodan lopettamisen esteenä, ja vastaa kauppapakotteilla tai uhkaamalla vetää Yhdysvallat Natosta. Toimimmepa miten tahansa, olemme väistämättä mukana päättämässä, kuka Trumpin pikavoitosta maksaa.
Ilmari Käihkö
Kirjoittaja on sotatieteilijä, joka ei usko Ukrainan tilanteen ratkeavan nopeasti.