Suurta sähkötehoa tarvitsevien suurjänniteasiakkaiden kuten suurten teollisuusyritysten on turha kysellä sähköliittymää pääkaupunkiseudulla, osassa Kanta-Hämettä, Pirkanmaata ja Varsinais-Suomea seuraavaan kahteen vuoteen.
Sähkön kantaverkon siirtokapasiteetti on täynnä näillä alueilla, eikä kantaverkkoyhtiö Fingrid myönnä uusia liittymiä, joissa tehontarve on yli 10 megawattia. Kyse on siis hyvin suurista sähkönkuluttajista.
– Kyse on lähinnä datakeskuksista, sähkövarastoista ja kaukolämmön tuotannossa käytettävistä sähkökattiloista, sanoo Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka.
Rajoitukset ovat voimassa vuoden 2027 alkuun asti, jolloin uusia voimajohtoja valmistuu Etelä-Suomeen.
Fingrid on sopinut erilaisista kulutushankkeista noin 1 800 megawatin edestä vuoteen 2028 mennessä. Näistä suurin osa on erilaisia lämpöpumppulaitoksia ja kaukolämmön tuotannossa käytettäviä suuria sähkökattiloita.
Näille sähköä riittää, mutta uusia hankkeita ei voida aloittaa, ennen kuin sähkön kantaverkkoon on saatu lisää kapasiteettia eli rakennettu uusia voimalinjoja.
Fingridissä ohjataan toimintaa suunnittelevia suuryrityksiä hakeutumaan muualle Suomeen.
– Länsirannikko on oiva kohde uusille kulutusinvestoinneille, koska se on tällä hetkellä sähkön osalta ylituotantoaluetta, sanoo Asta Sihvonen-Punkka.
Myös Itä-Suomessa sähkön kantaverkossa on hyvin tarjolla kapasiteettia, ja sinne odotetaan lähivuosina myös uutta sähköntuotantoa, kuten suuria aurinkovoimaloita.
Sähkön tuotanto on länsirannikolla, kulutus Etelä-Suomessa
Syynä yllättävään tilanteeseen ovat sähköntuotannon väheneminen ja samanaikainen kulutuksen raju kasvu Etelä-Suomessa.
Sähköntuotanto on vähentynyt esimerkiksi pääkaupunkiseudulta, kun yhteistuotantolaitoksia on suljettu.
Pelkästään Helsingistä on poistunut sähköntuotantoa 400 megawatin verran, kun kaukolämpöä ja sähköä tuottanut Hanasaaren voimalaitos suljettiin vuonna 2023 ja Salmisaaren laitos suljetaan keväällä 2025.
Poistuneen tuotannon tilalle on tarjolla esimerkiksi päästötöntä tuulisähköä, mutta sen tuotanto on Pohjois-Pohjanmaalla ja länsirannikolla.
Tällä hetkellä näillä alueilla on noin 70 prosenttia koko maan sähköntuotannosta. Vastaavasti puolet sähkönkulutuksesta tapahtuu eteläisimmässä Suomessa ja ennusteiden mukaan osuus kasvaa 60 prosenttiin viidessä vuodessa.
Maakuntien välillä ei ole tällä hetkellä tarpeeksi sähkön siirtokapasiteettia.
Uusia voimajohtoja länsirannikolta
Huittisen ja Forssan välille valmistuu tänä vuonna 69 kilometriä pitkä voimajohto, joka kaksinkertaistaa siirtoyhteyden länsirannikon ja Etelä-Suomen välillä. Parhaillaan on käynnissä uuden voimajohdon johdotus.
Tämän lisäksi Fingridillä on käynnissä useita rakennushankkeita, joiden pitäisi kaksinkertaistaa sähköverkon kapasiteetti seuraavien kahdeksan vuoden aikana. Tämä tulee maksamaan neljä miljardia euroa.
– Käynnissä oleva investointiohjelma rakentuu niin, että 2030-luvun alkupuolella meillä liittymäkapasiteetti tuplautuu. Meillä on tuolloin 6 000–8 000 megawattia lisää liittymiskapasiteettia ja uutta kulutusta varten rakennettu kykyä Etelä-Suomessa, sanoo toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka.
Sihvonen-Punkka ei halua arvioida, kuinka pitkäksi aikaa tämäkään riittää.
Tiedossa nimittäin on, että 2030-luvun alkupuolella Suomessa toimii jo merituulipuistoja, jotka lisäävät uusiutuvan energian tuotantoa tuntuvasti.
Jakeluverkkoyhtiöt ja Fingrid puolestaan arvioivat, että 2030-luvun alkuun mennessä kulutus vähintään kaksinkertaistuu nykyisestä. .