Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan Suomi ei ole ensimmäisenä maana lähettämässä Ukrainaan sotilaitaan mahdollisen aselevon turvaamiseksi.
– Maantieteellisestä sijainnista johtuen meidän pitää olla hyvin varovaisia etulinjan maana joukkojen ja osallistumisen osalta. Me tuemme uskottavia järjestelyjä, mutta emme ole ensimmäisenä osallistumassa tähän.
Yksittäiset kannanmuodostukset tehdään Häkkäsen mukaan myöhemmin, mutta Suomen kanta sotilaiden lähettämiseen on tällä hetkellä pidättyväinen.
Häkkäsen mukaan oleellisempaa on käydä keskustelua läntisen Euroopan maiden sotilaiden lähettämisestä.
Häkkänen kommentoi asiaa tänään maanantaina maanpuolustuskurssin avajaisissa.
Euroopan Nato-maat suunnittelevat parhaillaan sotilaiden lähettämistä Ukrainaan turvaamaan mahdollista tulitaukoa. Hanketta johtavat Britannia ja Ranska.
Britannia on jo kertonut olevansa valmis tuomaan sotilaita Ukraina maaperälle ja taistelukoneita maan ilmatilaan.
Venäjä on vastustanut jyrkästi Nato-maiden joukkojen tuloa Ukrainaan.
”Viimeiset hetket, että EU saa päätöksen aikaiseksi”
Ukraina, Ranska ja Britannia ovat ryhtyneet rakentamaan rauhansuunnitelmaa Ukrainaan.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoi eilen sunnuntaina, että Suomi tukee tätä työtä yhdessä Norjan kanssa.
Häkkäsen mielestä tällä hetkellä olisi ensisijaista kuitenkin keskittyä Ukrainalle annettavaan uuteen materiaalituki- ja rahoituspakettiin, jotta Ukrainalla on parempi asema neuvotteluissa.
– Turvatakuut on järjestely siinä hetkessä, kun rauhan pilareita on jo ruvettu pystyttämään.
Häkkänen odottaakin torstaina järjestettävältä ylimääräiseltä Eurooppa-neuvoston kokoukselta tärkeitä päätöksiä Ukrainan lisärahoittamiseksi.
– Nyt on ihan viimeiset hetket, että Euroopan maat saavat päätöksen aikaiseksi lisäavusta.
Perjantain riitaisaa tapaamista Yhdysvaltain ja Ukrainan presidenttien Donald Trumpin ja Volodymyr Zelenskyin välillä Häkkänen kuvailee historiallisen katastrofaaliseksi.
Ukrainan neuvotteluissa on hänen mukaansa käynnissä ”kova pinta-aallokko”.
Puolustusministerin mukaan olisi kuitenkin olennaista, että Euroopan maat ja Ukraina kykenevät edelleen käymään mahdollisimman hyvää vuoropuhelua Yhdysvaltain kanssa.
Häkkänen ei usko, että Yhdysvallat olisi täysin vetäytymässä Ukrainan tukemisesta.
Euroopan mailla pitää hänen mukaansa tästä huolimatta olla kyky ja poliittinen tahto korvata tarvittaessa Yhdysvaltain osuutta Ukrainan puolustustarvikerahoituksesta.
Euroopan on aloitettava uusi puolustuksen ja varautumisen aikakausi
Kuluvina viikkoina on Suomen kannalta erityisen tärkeää keskittyä Häkkäsen mukaan Ukrainan sodan jälkeiseen aikakauteen.
Keskittyminen päivänpolttaviin spekulaatioihin Ukrainan turvatakuista tai sodan päättymisestä on puolustusministerin mukaan tärkeää, mutta kaiken keskellä tulee nähdä turvallisuuden suurempi kuva ja pidempi kehityslinja.
Venäjä näkee Häkkäsen mukaan maailman poliittiseen realismiin nojaavana pelikenttänä, jossa omaa etua ajetaan voimapolitiikalla.
Tällä pelikentällä vahvin kirjoittaa säännöt, eikä kansainvälisillä sitoumuksilla tai sopimuksilla ole väliä.
– Jos haluamme Euroopassa puolustaa arvojamme ja elämäntapaamme, on aloitettava uusi puolustuksen ja varautumisen aikakausi, Häkkänen sanoi puheessaan.
Häkkäsen mukaan Euroopan puolustuksen omavaraisuus ei tule kuitenkaan ratkeamaan vuodessa tai kahdessa.
Kesän Naton puolustusministerien kokoukseen mennessä on selvillä, kuinka paljon jäsenmailta tullaan vaatimaan puolustusmenojen nostamista.
Auki on Häkkäsen mukaan edelleen se, tekeekö Suomi tästä oman päätöksensä seuraavissa hallitusneuvotteluissa vai jo tämän vaalikauden aikana.
Häkkänen: Venäjän vaarallisuutta lisää sen siirtyminen sotatalouteen
Useat luvut puhuvat Häkkäsen mukaan kuitenkin sen puolesta, että Euroopalla on mahdollisuudet ryhdistäytyä ja ottaa vahvempi rooli puolustuksessa.
EU-maiden bruttokansantuote on kymmenen kertaa suurempi kuin Venäjän ja EU-maat käyttävät vuosittain puolustukseen 290 miljardia euroa.
Venäjä taas käytti puolustukseen alle 95 miljardia euroa ennen hyökkäystään Ukrainaan.
Lukuisat Euroopan maat ovat myös ilmoittaneet vahvistavansa puolustustaan merkittävästi.
Venäjän vaarallisuutta lisää Häkkäsen mukaan kuitenkin sen talouden siirtyminen sotatalouteen.
– Venäjän kasvanut kyky valmistaa puolustusmateriaalia, Venäjän maavoimien noin 700 000:n sotakokemusta omaavan sotilaan sekä arvaamattoman, pelkkää voimapolitiikkaa uskovan johdon toimintamalli luo arvaamattoman tulevaisuuden.