Jyväskyläläisen salibandyseura Happeen seurajohto saa kritiikkiä toimintatavoistaan seuran sisältä. Yle kysyi useilta Happeen toimihenkilöiltä seuran junioritoiminnan tilanteesta. Kaikki haastatellut nostivat esiin erityisesti olemattoman viestinnän ja talousongelmat.
Yle ei kerro haastateltavien henkilöllisyyksiä: he pelkäävät, että siitä aiheutuisi hankaluuksia seurassa pelaaville lapsilleen.
Happee on paininut taloutensa kanssa jo vuosia. Rahanpuute on heijastunut erityisesti Suomen mestaruuksista pelaavien juniorijoukkueiden toimintaan jo pitkään.
Pari vuotta sitten junioreiden verryttelyasuja ei saatu urheiluliikkeestä maksamattomien laskujen vuoksi. Viimeksi tämän vuoden alussa joukkueet eivät voineet varata harjoitteluvuoroja Jyväskylän kaupungilta rästissä olevien salivuokrien takia.
Pelimatkoille joukkueet saavat nykyään bussin vain maksamalla kuljetuksen etukäteen. Osa liikennöitsijöistä on perinyt Happeelta laskujaan oikeudessa saakka.
Juniorijoukkueiden taustavoimat ovat erityisen huolissaan siitä, että seuran talous on heiltä pimennossa. Joukkueet keräävät itse pelaajamaksut ja sponsorirahat seuran tilille, mutta eivät saa tietoa rahan käytöstä. Luottamusta heikentää se, ettei seurajohto vastaa kysymyksiin.
Happee ry:n puheenjohtaja Vesa Pölkki ei halua ottaa julkisesti kantaa kritiikin ja epäluottamuksen taustoihin.
– Me olemme kyllä tätä asiaa selvitelleet seuran sisällä juurta jaksaen, hän sanoo.
Liigajoukkue vetää Happeeseen
Happee on salibandyn miesten pääsarjan pitkäaikaisin joukkue. Seura järjestää eri salibandykouluja 2–9-vuotiaille, ja sillä on neljä G-juniorijoukkuetta eli salibandykerhoa 6–9 -vuotialle. Lisäksi seuralla on neljä G-juniorijoukkuetta, eli salibandykerhoja 6–9-vuotiaille tytöille ja pojille.
SM-tasolla pelaavia juniorijoukkueita on kolme. Kansallisella tasolla pelaaminen tarkoittaa tavanomaista harrastamista suurempia kuluja. Pelkästään pelimatkoja junnujoukkueilla on keskimäärin kaksi kuukaudessa.
Happeen vahvuus on juniorijoukkueiden toimihenkilöiden mukaan liigajoukkue, joka houkuttelee nuoria pelaajia. Lisäksi seuran valmennuksen taso saa kiitosta. Toimihenkilöt toivovat, että taloushallinto saataisiin kuntoon, ja toiminnassa voisi keskittyä urheiluun sekä pelaajien kehittymiseen.
Toimihenkilöt ovat huolissaan juniorijoukkueiden tulevaisuudesta. Osa arvelee, että Happeella on ensi kaudella enää yksi SM-tasolla pelaava junnujoukkue.
Pölkki sanoo tilanteen johtuvan siitä, että Jyväskylässä on vain vähän pelaajia tietyissä ikäluokissa.
– Happee on ollut kilpaurheiluun suuntautunut seura. Kun pyritään pelaamaan ikäluokan huipulla, toimintamallit ovat toisenlaiset kuin harrastamisessa. Kaikki eivät pysty sitoutumaan kilpatoimintaan, hän sanoo.
Pölkki kertoo, että Happeelle on suunnitteilla uusi strategia, jossa panostettaisiin nykyistä enemmän harrastustoimintaan.
– Olisi muillakin kuin kaikkein nuorimmilla mahdollista harrastaa kevyemmillä sitoumuksilla ja kustannuksilla. SM-sarjoissa pelaaminen on aika kallista leikkiä, sanoo Pölkki.