Tavallisetkin kuluttajat ovat kiinnostuneita kullasta. Kultaa on perinteisesti pidetty yhtenä turvallisimmista sijoituskohteista, kun maailma järähtelee muutoksista.
Nyt kulta ole enää vain upporikkaiden sijoittajien juttu.
Senioristrategi Hertta Alava Nordean varallisuudenhoidosta kertoo, että myös keskituloisten sijoittajien kiinnostus kultaan on kasvanut.
Kultaa hankitaan maailmantalouden epävarman tilanteen lisäksi suojaksi inflaatiota vastaan. Valuutat ja arvopaperimarkkinat ovat arvometallia herkempiä inflaatiolle.
Kullan hinta on noussut uusiin ennätyslukemiin. 20 vuoden aikana hinta on kohonnut 700 prosenttia.
Maajohtaja Saara Wörlund K.A. Rasmussenilta toteaa, että kultaa ostavat heiltä varttuneemman väen lisäksi nuoremmat ihmiset.
K.A. Rasmussen markkinoi olevansa Pohjoismaiden suurin jalometalliyritys. Wörlund vastasi Ylen kysymyksiin sähköpostitse.
Esteeksi kullan hankkimiselle saattavat tulla kulut. Hintaan lisätään ostettaessa välityspalkkio ja tietysti arvometallin säilytys maksaa.
– Ei kultaharkkoja kannata ihan pöytälaatikossa säilyttää, toteaa Hertta Alava.
Fyysisenä esineenä kulta voi joutua varkaiden käsiin, jos sitä säilyttää esimerkiksi kotona. Hämeenlinnassa tehtiin reilu viikko sitten poikkeuksellinen asuntomurto, jossa vietiin huomattava määrä kultaa.
Kultaharkko lahjaksi
Saara Wörlund kertoo, että Rasmussen myy kultaharkkoja 1 gramman harkoista jopa 12,5 kilon harkkoon. Sijoitusmielessä jalometallia hankkivat ostavat hieman isompia harkkoja.
– Yksi myydyimmistä harkoista on 100 gramman harkko.
Nordean Hertta Alava vahvistaa, että harkot ja muut vastaavat tuotteet kiinnostavat enemmän kuin aiemmin.
Niitä ostetaan jopa lahjaksi.
– Tiedän, että esimerkiksi vastasyntyneille lapsille ovat kummitädit tai vastaavat ostaneet lahjaksi miniharkkoja, sanoo Alava.
Silti etenkin naiset sijoittavat mieluiten yhä kultakoruihin.
Kultakorut eivät puhtaasti sijoituskohteena ole Alavan mielestä kaikkein paras vaihtoehto.
– Jos haluaa fyysistä kultaa, on järkevämpää ostaa nimenomaan harkkoja tai kolikoita. Silloin ei maksa kultasepän arvokkaasta työstä.
Pidetty turvana kriisitilanteessa
Hertta Alava ymmärtää, miksi kulta on turvasatama joillekin sijoittajille. Se ei useiden muiden sijoitusten tavoin korreloi osakkeiden tai esimerkiksi kiinteistöjen arvon kehityksen kanssa.
– Sillä tavalla voi ajatella, että se on turvasatama. Turvasataman voi mieltää myös siltä kannalta, että kulta on pitkällä aikavälillä säilyttänyt arvonsa.
Jo historiallisesti kultaa on pidetty kätevänä kriisitilanteessa. Tämä näkyy Alavan mukaan etenkin kehittyvissä maissa. Siellä varakkaammat ihmiset sijoittavat paljon kultaan.
– Jos tulee esimerkiksi sotatilanne, voi laittaa kultakorut kaulaan ja lähteä turvaan. Kulta on siinä mielessä hyvä, että sitä voi vaihtaa missä päin maailmaa tahansa.
Kullalle on aina selkeä markkinahinta ja sille löytyy ostajia.
Ihmiset myös myyvät sitä pois. Suomen Kultareservin aluepäällikkö Nikke Hirvihuhta tuli Hämeenlinnaan kultaostoksille. Hän kertoo videolla, että asiakkaiden määrä on kasvanut kullan hinnan nousun myötä.
Nordean Hertta Alava muistuttaa, että toki kullan hinta voi myös laskea. Esimerkiksi vuosituhannen vaihteessa keskuspankit myivät runsaasti kultaa pois, jolloin hinta laski huomattavasti.
K.A. Rasmussenin Saara Wörlund korostaa, että kultaan on hyvä suhtautua pitkäaikaisena sijoituksena ja varallisuuden turvana.
– Myöskään kultaan sijoittaminen ole täysin riskitöntä, hän toteaa.