Metsästäjien passitorneja on tuhottu useilla paikkakunnilla – poliisi tutkii ideologista motiivia

Poliisin mukaan Päijät-Hämeessä vahingonteoilla voi olla sama tekijä ja ideologinenkin motiivi.

Iitissä rikottiin kahdeksan hirvitornia. Radansuun erämiesten puheenjohtaja Raimo Parkkila ottaa poliisille kuvia tuhotöistä. Video: Juha-Petri Koponen, Petri Niemi / Yle.
  • Emilia Korpela
  • Petri Niemi

Metsästäjien passitorneja on rikottu useilla paikkakunnilla tämän vuoden alussa.

Tammikuun alussa Hollolassa kaadettiin ja sahattiin palasiksi seitsemän hirvitornia. Helmikuun puolessa välissä torneja tuhottiin Espoon ja Kauniaisen tienoilla. Viime viikonloppuna passitorneja löytyi tuhottuna Iitissä.

Poliisi pitää mahdollisena, että alkuvuonna Päijät-Hämeessä rikotuissa hirvitorneissa on ollut asialla sama tai samat tekijät.

– On viitteitä, että tämä tekotapa ja rikoksen kohteeksi valikoitunut omaisuus viittaa samaan tekijään tai tekijöihin, sanoo Hämeen poliisin rikosylikomisario Riku Vihtilä.

Vihtilän mukaan tuhotöillä saattaa olla myös ideologinen motiivi. Tarkemmista yksityiskohdista poliisi ei tässä vaiheessa halua kertoa.

Molemmista tapauksista on kirjattu rikosilmoitukset ja poliisi jatkaa esitutkintaa. Poliisin mukaan tällaiset tuhotyöt eivät ole Hämeessä jokavuotinen asia.

Metsästäjä Raimo Parkkila katselee kaatunutta ja rikottua hirvitornia talvisessa metsämaisemassa.
Radansuun erämiesten puheenjohtaja Raimo Parkkila kertoo, että ensi syksyyn mennessä he korvaavat rikotut tornit uusilla. Kuva: Petri Niemi / Yle

Metsästäjiä häiritään monin tavoin

Metsästäjäliitolle ei ole kiirinyt tietoja siitä, että passitorneja olisi tuhottu muualla.

Metsästyksen häiritseminen on liitolle tuttu ilmiö.

Häirintää tapahtuu ajoittain ja eri tavoin: riistaa on karkotettu meluamalla, joku on tukkinut metsätien pysäköimällä siihen auton, metsästysloukkuja on rikottu ja joskus radiopuhelinliikennettä on häiritty, kertoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

– Olen kuullut sabotointitapauksista, joissa on sahattu metsästystornien puola osittain poikki. Ihminen on ollut vaarassa jopa pudota.

Silpola suosittelee metsästäjiä tarkistamaan varmuuden vuoksi puolat ja tornin rakenteet ennen torniin kiipeämistä.

Laillisen metsästyksen häiritseminen on rikos

Alkuvuoden tuhotyöt eivät estä metsästämistä, koska hirvieläinten metsästyskausi on jo päättynyt. Tuhojen korjaaminen vie seuroilta rahaa ja vaatii talkootyötä.

Toiminnanjohtaja muistuttaa, että laillisen metsästyksen häiritseminen ja estäminen on rikos.

Talvinen maisema lumisella pellolla, jonka keskellä seisoo metsästystorni. Taustalla näkyy metsä ja pieni, harmaa rakennus.
Metsästystornit lisäävät metsästäjien turvallisuutta. Rivissä olevat tornit takaavat sen, etteivät metsästäjät ammu toisiaan päin. Yläviistosta ampuminen on turvallisempaa kuin eteenpäin ampuminen metsässä liikkuvien kannalta. Kuvituskuva. Kuva: Kimmo Gustafsson / Yle

Rikoksia on vaikea estää, koska torneja on pitkin Suomen syrjäisiä seutuja.

Silpola toivoo, että kaikista tapauksista ilmoitetaan poliisille, jotta ilmiön laajuudesta saadaan tietoa ja tekijät joutuvat vastuuseen.

– Jossain vaiheessa tekijät aina jäävät kiinni, siitä ei ole kahta sanaa. Jossain vaiheessa joku näkee ja kuulee, keitä alueella on liikkunut.