Perhehoitajat kokevat, että vanhusten ja vammaisten perhehoito sakkaa Pirkanmaalla. Hoitopaikkoja olisi vapaana, mutta niille ei ohjata asiakkaita.
Yle kertoo jämsäläisestä perhehoitajasta Maisa Nurmesta, jonka kotiin tulijoita olisi jonoksi asti.
Pirkanmaalla tilanne on kehnompi: perhehoitajat kertovat, että perhehoidon sopimukset ovat yllättäen päättyneet eikä uusia asiakkaita tule. Osa hoitajista miettii jo alan vaihtoa.
– Tiedän monia, jotka käyvät niin sanotusti tyhjäkäynnillä. On jopa rakennettu kotia sitä varten valmiiksi, että aloitetaan perhehoito. Tulppa on siellä ohjauksessa, Nurmi kertoo Ylelle.
Perhehoito on joko hoitajan omassa kodissa tai hoidettavan kotona annettavaa lyhyt- tai pitkäaikaista hoivaa.
Uusia perhehoitajia valmennetaan hyvinvointialueilla joka vuosi.
Yle sai nähtäväkseen viestejä pirkanmaalaisten perhehoitajien pikaviestiryhmästä, jossa on 52 jäsentä. Keskustelijat eivät esiinny jutussa omilla nimillään, koska pelkäävät kommentoinnin vaikuttavan heidän työmahdollisuuksiinsa.
Kommentoijien henkilöllisyys on Ylen tiedossa.
Minulla on päättynyt kolme sopimusta, kun Pirha vähentänyt hoitopäiviä. Ei enää tarjota ”samaan tahtiin” hoidettavia.
Eeva, työskennellyt alalla yli kymmenen vuotta
Meillä tosi pitkään tosi hiljaista. Hoitopäiviä pitäisi olla vähintään 35 joka kuukausi. Viime vuonna kuukautta kohti oli parhaimmillaan 20 ja huonoimmillaan 10. Tänä vuonna sukellus: tammikuussa yksi, helmikuussa yhdeksän ja maaliskuussa varausten mukaan viisi.
Liisa, työskennellyt alalla kolme vuotta
Jotkut pohtivat alan vaihtoa, jos tahti jatkuu samana.
Tosi vähän tulee uusia asiakkaita. Tilanne on huonontunut koko ajan. Ei tätä kannata kauaa tehdä. Onko perhehoito Pirhan säästötoimissa?
Sofia, työskennellyt alalla 12 vuotta
Alkaa olla motivaatio pakkasen puolella.
Erja, työskennellyt alalla kolme vuotta
”Kyse ei ole säästöistä”
Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirhan) ikäihmisten ja vammaisten yhteisten palvelujen toimialuejohtaja Tuula Jutila ei alkuun tunnista tilannetta.
Asiaa selvitettyään hän vastaa, että palautetta onkin tullut.
– Jonkin verran on tullut viestiä. Yhteydenotoissa on kuitenkin alueellista ja perhehoidon muoto- ja asiakasryhmäkohtaista eroa, hän kertoo.
Pirkanmaan hyvinvointialueella on rekisterissä 122 perhehoitajaa. He ovat toimeksiantoperusteisia, eli hoidosta tehdään aina sopimus hyvinvointialueen ja perhehoitajan välillä. Osa on kiertäviä perhehoitajia ja osa niitä, jotka antavat hoitoa omassa kodissaan.
Jutilan mielestä on hyvä, että perhehoitajien kokemukset nousevat esille.
Kyse ei hänen mukaansa kuitenkaan ole säästöistä.
– Päinvastoin. Meidän kannattaa nimenomaan panostaa perhehoitoon, koska tämä on huomattavasti edullisempaa kuin asumispalvelut tai jopa säännöllinen kotihoito.
Jutilan mukaan esimerkiksi pitkäaikainen perhehoito on kustannuksiltaan merkittävästi edullisempaa kuin ympärivuorokautinen palveluasuminen asumispalveluyksikössä.
Osa asiakkaista tarvitsee kuitenkin vahvempaa hoivaa ja huolenpitoa.
– Eli ei voida vetää johtopäätöstä, että perhehoito voisi täysin korvata ympärivuorokautista palveluasumista.
Perhehoitajat epäilevät viesteissään, ovatko perhehoitoon pääsyn kriteerit muuttuneet. Jutila ei sellaista tunnista. Hän ei myöskään näe, että hoidettavien kunto olisi heikentynyt niin, että perhehoito soveltuisi yhä harvemmalle.
Jokaisessa tapauksessa tehdään toki palvelutarpeen arviointi.
Yksin asuvat, turvattomuudesta ja esimerkiksi vahvasti aistien heikkenemisestä kärsivät ja huonosti liikkuvat eivät siis näemmä enää ole perhehoidon asiakkaita! Tää on ihan järkkyä! Enää on turha puhua mulle, että tämä työ tukee kotona pärjäämistä ja on ennaltaehkäisevää toimintakykyä ylläpitävää!
Oona, työskennellyt alalla yli viisi vuotta
Onko osaamista kadonnut?
Yksi selittävä tekijä voi Tuula Jutilan mukaan olla vuoden 2023 hyvinvointialueuudistus, jossa vastuu sotepalveluista siirtyi pois kunnilta.
Samalla perhehoidon ja vanhustyön tuntemusta on saattanut väliaikaisesti hukkua valtavan organisaation rattaisiin.
– Ennen uudistusta ne perhekoditkin tunnettiin omassa kunnassa ja naapurikunnassa. Osaamista on saattanut valua toisiin paikkoihin täällä Pirhassa, Jutila arvelee.
Hänen mielestään Pirhan pitää nyt terästäytyä, koska perhehoidon laajentaminen on hyvinvointialueelle tärkeä asia. Tavoite on kirjattu myös strategiaan.
– Asiakasmäärien halutaan kasvavan. Kyllä meillä on ihan vahva tahtotila, eikä missään tapauksessa haluta painaa villaisella tai piilotella asiaa.
Pirhan alueella vasta 0,4 prosenttia 80 vuotta täyttäneistä on perhehoidon piirissä.
Käynnissä on useita perhehoidon kehittämishankkeita, kuten valtakunnallisesti merkittävä pilotti, jossa kokeillaan päivystävää perhehoitoa.
Myös uusia perhehoitajia koulutetaan jälleen tänä vuonna. Vuonna 2024 Pirhan perhehoidon valmennukseen osallistui 16 ihmistä.
Videolla toimittaja Riika Raitio vierailee Jämsässä Maisa Nurmen perhehoitokodissa ja avaa perhehoidon tilannetta tarkemmin.
Juttua korjattu 26.2. klo 15.40: Korjattu tekstiin Pirkanmaan hyvinvointialueen perhehoitajien lukumäärä. Tekstissä väitettiin aiemmin, että perhehoitajia on Pirhan rekisterissä 57, joka todellisuudessa on vain ikäihmisten hoitajien lukumäärä. Vammaisten henkilöiden perhehoitajia on 65, joten perhehoitajia on yhteensä 122.