Perhehoitaja Maisa Nurmen keittiössä Jämsässä on laskiaispullapäivä.
Perhehoidossa oleva 20-vuotias nuorimies sekoittaa innokkaasti pullataikinaa. Seuraavaksi pitäisi upottaa kädet taikinaan, lisätä jauhoja ja vaivata.
– En kyllä laita käsiäni tuonne!
Kehitysvammainen nuorukainen esiintyy jutussa nimettömänä hänen yksityisyytensä suojaamiseksi. Nuoren henkilöllisyys on Ylen tiedossa.
– Kyllä ne kädet kuuluu laittaa sinne, ei siitä muuten tulee kunnon taikinaa, Nurmi opastaa.
Kaikille ei riitä asiakkaita
Perhehoito on joko pitkäaikaista tai tilapäistä kodinomaista hoivaa. Hoitaja voi mennä hoidettavan kotiin tai tarjota palvelua omassa kodissaan.
Maisa Nurmen hoitopaikat ovat lyhytaikaisia. Asiakkaita on tällä hetkellä muuan muassa Joutsasta, Jyväskylästä, Jämsästä ja Mänttä-Vilppulasta.
Tulijoita olisi jonoksi asti, mutta kaikilla perhehoitajilla tilanne ei ole yhtä hyvä.
– Tiedän monia, jotka käyvät niin sanotusti tyhjäkäynnillä. On jopa rakennettu kotia sitä varten valmiiksi, että aloitetaan perhehoito. Tulppa on siellä ohjauksessa, Nurmi sanoo.
Silti uusia perhehoitajia valmennetaan hyvinvointialueilla joka vuosi.
– Sehän on silkkaa rahojen tuhlausta, jos ei ryhdytäkään perhehoitajiksi tai palveluohjaajilta ei tule toimeksiantoja.
Maisa Nurmi on mukana perhehoitajien omissa pikaviestiryhmissä, joissa vaihdetaan kuulumisia.
Esimerkiksi Pirkanmaalla hoitajat tuskailevat sitä, että perhehoidon sopimukset hyvinvointialueen kanssa ovat yllättäen päättyneet eikä uusia asiakkaita tule. Moni miettii myös alan vaihtoa.
Ammattilaisetkin vähän pihalla
Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Sanna Kososen mielestä perhehoidon tunnettuus on yhä heikko. Ammattilaisetkaan eivät aina tunne perhehoidon palveluita.
– Kotiuttava hoitaja tai päivystävä lääkäri voi olla täysin tietämätön siitä, että perhehoito on valikoimassa, Kosonen sanoo.
Monilla hyvinvointialueilla perhehoidon lisääminen on kuitenkin kirjattu tavoitteisiin.
– Voi olla, että ylin johto on päättänyt, että tätä halutaan lisätä, mutta alemmaksi tieto ei valu. Siksi asiakkaita ei ohjata perhehoitoon, Kosonen sanoo.
Kososen mukaan alueelliset erot ovat isot. Esimerkiksi Etelä-Savossa perhehoito tunnetaan hyvin, ja se on alueella käytetty hoivan muoto.
Joillakin hyvinvointialueilla perhehoitoon ei saa sijoittaa säästösyistä, vaikka tarvitsijoita olisi.
Kuitenkin perhehoito tulisi jopa puolet halvemmaksi kuin muu ympärivuorokautinen hoiva tai kotihoito.
Useimmilta hyvinvointialueilta puuttuu toistaiseksi myös järjestelmä, josta asiakasohjaajat näkisivät ne perhekodit, joissa on tyhjiä paikkoja tai kuka kiertävä perhehoitaja on vapaa.
– Tämä prosessi pitää saada kuntoon. Ei voi olla toisaalla jonossa ihmisiä odottamassa paikkaa ja toisaalla tyhjiä paikkoja. Silloin perhekodit häviävät.
Ensin oli pitkä nousu, sitten notkahdus
Vanhuksille perhehoitoa on ollut tarjolla 15 vuotta, vammaisille vielä kauemmin.
Asiakkaiden määrä nousi vuosi vuodelta, kunnes vuonna 2023 hyvinvointialueuudistus katkaisi lennon.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilastojen mukaan vuonna 2023 ikääntyvien perhehoidettavien ja pysyvien perhekotien määrä on lähtenyt laskuun.
Vuodelta 2024 ei ole vielä saatavissa lukuja, mutta Perhehoitoliiton mukaan käänne on selvä.
Liitto pitää tilannetta huolestuttavana, sillä perhehoidon piti olla käänteentekevä lisä etenkin ikäihmisten palveluihin. Myös nykyinen hallitusohjelma edellyttää perhehoidon lisäämistä.
Perhehoitoa niille, joille se sopii
Nurmen perhekoti on niitä harvoja, joissa asuu samaan aikaan sekä vammaisia että vanhuksia. Yleensä hoidettavat viipyvät kolme päivää kerrallaan, jolloin omaishoitaja saa lakisääteisen hengähdystauon.
Perhehoidon asukas ei saa olla karkaileva tai aggressiivinen ja hänen pitää antaa perhehoitajan nukkua yönsä. Perhehoito ei voi siis korvata tehostettua ympärivuorokautista hoivaa.
Nurmen luona papat, mummut ja nuoret pelaavat, katsovat televisiota, kokoavat palapelejä ja laulavat karaokea yhdessä. Vanhukset ulkoilevat voimiensa mukaan, nuorempien kanssa onnistuu vaikka lumikenkäily ja lintubongaus.
84-vuotias jämsäläinen Jorma Minkkinen on nyt poikkeuksellisesti reilun kuukauden visitiillä.
– Vaimo lähti lomalle ja jätti minut heitteille, hän vitsailee.
Minkkisen päivät kuluisivat kotona helposti vain tv:tä katsoen. Perhehoidossa hän on aktivoitunut liikkumaan, ja kotiruoka on tehnyt hyvää.
Tytär Kirsi Hautanen kertoo puhelimessa, että on saanut entisen isänsä takaisin.
Minkkinen vahvistaa asian.
– Sokerit ovat laskeneet ja voin hyvin.
Voiko perhehoito vielä nousta?
Perhehoitoliiton Sanna Kosonen toivoo, että perhehoito nousisi sanana yhtä tunnetuksi kuin vaikkapa kotihoito, jotta jokainen ymmärtäisi, mistä puhutaan.
Maisa Nurmi uskoo perhehoidon nousun olevan väistämätöntä hoitokotien lopettamisen myötä.
– Johonkinhan ne ihmiset on laitettava, hän pohtii.
Itse tehty pulla maistuu jokaiselle olohuoneen pöydän ääreen istuneelle.
Kaikille perhehoitoelämä ei sovi, mutta parhaassa tapauksessa se tukee hoidettavan aktiivisuutta – ja tarjoaa juuri tällaisten hetkien kautta pitkäaikaisia ja pysyviä ihmissuhteita.
Onko sinulla meille uutiskuva, -video tai juttuvinkki?
Voit lähestyä toimitusta luottamuksella ja lähettää alla olevalla lomakkeella vinkkisi tai uutiskuvasi meille: