– Poliittisesti win-win dokumentti, käytännön tasolla taas ei.
Näin arvioi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes ukrainalaismedia The Kyiv Independentin keskiviikkona julkaisemaa sopimustekstiä, jonka on määrä toimia pohjana Ukrainan ja Yhdysvaltain väliselle mineraalisopimukselle.
Moshes painottaa lehden julkaiseman tekstin koskevan sopimuksen ensimmäistä osaa.
– Kyse on aiesopimuksesta, jonka jälkeen olisi tehtävä rahoitussopimus, joka sitten pitäisi vielä ratifioida, Moshes kuvaa.
Ukraina vahvisti keskiviikkona tiedon sopimukseen pääsystä.
Ulkopoliittisen instituutin Moshes suhtautuu kuitenkin koko mineraalisopimuksen käyttökelpoisuuten varauksella.
Vaikka sopimuksen ensimmäinen asiakirja onnistuttaisiin sinetöimään, on toinen, rahoitusta koskeva asiakirja hänen mukaansa merkittävästi tärkeämpi ja vaikeampi.
– Investoinneista sotaan käyvään maahan on vaikea sopia, tutkija toteaa.
Lisäksi rahoitussopimus vaatisi todennäköisesti myös ratifioinnin Yhdysvaltain kongressilta, jolle asia ei välttämättä olisi prioriteetti, Moshes sanoo.
Sijoitukset uusista hankkeista
Nyt julkaistun aiesopimuksen tärkeimpiä kohtia ovat Moshesin mukaan ne, joissa linjataan Ukrainan mineraalinmyyntitulojen sijoittamisesta Yhdysvaltojen ja Ukrainan yhteiseen jälleenrakennusrahastoon.
Aiesopimuksessa kerrotaan, että Ukraina sijoittaisi rahastoon 50 prosenttia kaikista tuloista, jotka saataisiin uusista, luonnonvaroja hyödyntävistä hankkeista.
Rahaston ulkopuolelle puolestaan jäisivät ne mineraalivarat, joista Ukraina on ennen sotaa saanut tuloja. Asiasta on uutisoinut myös Financial Times-lehti, jonka mukaan yhteisrahastosopimuksessa eivät olisi mukana esimerkiksi Ukrainan suuret kaasu- ja öljyntuottajat Naftogaz ja Ukrnafta.
Moshesin mukaan juuri tämä kohta tekee aiesopimuksesta kumpaakin osapuolta hyödyttävän.
Ukrainan puolelta sopimus toisi sotaa käyvälle maalle lisäaikaa, joka voitaisiin käyttää neuvottelujen jatkamiseen muista kysymyksistä.
– He voisivat toivoa, että Yhdysvalloista saataisiin yhä jatkossa aseita, joiden viemisen Trump on uhannut lopettaa.
Trump puolestaan hyötyisi sopimuksesta, koska voisi esitellä sopimukseen pääsyn diplomaattisena voittona.
– Kotimaassa he kuulevat vain, että Ukrainan kanssa on olemassa sopimus, ja että Ukrainan hallitus kontribuoi rahastoon 50 prosenttia kaikista tuloista, Moshes avaa.
Lisäksi Trump voisi tutkijan mukaan viestittää sopimuksella yhdysvaltalaisyrityksille mahdollisuuksista investointeihin.
Moshes kuitenkin toistaa epäilyksensä amerikkalaisyritysten innosta sijoittaa sotaa käyvään maahan.
PR-asiakirja
Vuotanut sopimusteksti jättää paikoin tulkinnanvaraa.
Näin on esimerkiksi kohdassa, jossa linjataan että sopimukseen ”osallistujat pidättävät oikeuden ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, suojellakseen ja maksimoidakseen taloudelliste etujensa arvon rahastossa.”
Moshes toteaa lausunnon olevan epäselvä. Vaikka ”osallistujien” voidaan tulkita tarkoittavan sekä Ukrainaa että Yhdysvaltoja, ”tarvittavia toimenpiteitä” ei tarkenneta.
– Periaatteessa se saattaa viitata sotilaalliseen suojeluun, mikäli se tulkitaan toimena, joka on tarpeen arvon suojelemiseksi ja maksimoimiseksi, Moshes sanoo.
Varmoja johtopäätöksiä epäselvän muotoilun takia ei kuitenkaan voida tehdä, tutkija painottaa.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vahvisti keskiviikkona Ukrainan ja Yhdysvaltojen aikovan perjantaina allekirjoittaa ensimmäisen asiakirjan Valkoisessa talossa.
Moshesin mukaan koko aiesopimuksen merkitys on kuitenkin ohut, niin kauan kuin sota jatkuu.
– Tämä on poliittinen asiakirja, tai jopa PR-asiakirja, erityisesti Trumpille, hän kuvaa ukrainalaismedian julkaisemaa tekstiä.