Ilmastonmuutos vaikutukset ulottuvat kaikkeen ja kaikkialla maapallolla. Viljelyolojen huononeminen haittaa jopa miljardien ihmisten ruoan saantia.
Aalto-yliopiston kansainvälisen tutkijaryhmän selvityksen mukaan pahiten ilmastonmuutos koettelee päiväntasaajan seutua, trooppisia ja subtrooppisia alueita.
– Varsinkin suuriväkisillä alueilla, esimerkiksi Intiassa ja Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa, negatiiviset vaikutukset näkyvät erityisen voimakkaasti, sanoo artikkelin pääkirjoittaja, väitöskirjatutkija Sara Heikonen Aalto-yliopistosta.
Näillä alueilla väestönkasvu on nopeaa, ja ruokaa ei ole kaikkialla tarpeeksi nykyisinkään. Ruokaturva heikkenee entisestään.
Professori Matti Kummun johtama ryhmä tarkasteli 30 ruokakasvin turvallisia ilmastoalueita. Tutkimus julkaistiin Nature Food -lehdessä.
Päiväntasaajan alueella jopa noin 70 prosentilla nykyisistä viljelysmaista kasvien valikoima vähenisi. Viljoista ilmastonmuutoksen suurimpia häviäjiä ovat riisi, durra ja hirssi.
Liki puolet maapallon väestöstä, yli kolme miljardia ihmistä, saa päivittäisen ruokansa riisistä.
Riisinviljely on vaikeuksissa jo nyt äärisäiden lisääntymisen, pitkien kuivuus- ja sadekausien takia. Nouseva merivesi suolaannuttaa riisin viljelyyn käytettyjä jokien suistoalueita.
Tilanteeseen pitää sopeutua.
– Esimerkiksi otetaan käyttöön nykyisin vähemmän hyödynnettyjä paikallisia kasveja tai sitten kehitetään huomattavasti nykyisiä viljelymenetelmiä, kuten kastelua. Tuontiruoka ja erilaiset kauppasopimukset voisivat myös olla avuksi, Heikonen listaa.
Yksi ratkaisu on myös peltometsäviljely eli puiden kasvatus viljelykasvien lomassa.
Lauhkean ilmaston palkokasveja Suomeen
Alueellisesti ilmastonmuutoksen voittajia ovat esimerkiksi vehnä, maissi ja ohra – ainakin tiettyyn rajaan saakka. Niitä voi viljellä entistä pohjoisempana esimerkiksi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
– Suomessa saattaisivat esimerkiksi nykyiset viljakasvit, vehnä ja ohra, pärjätä tulevaisuudessa paremmin. Lisäksi esimerkiksi maissinviljely saattaisi muuttua aikaisempaa enemmän mahdolliseksi, Heikonen sanoo.
Eteläisessä Ruotsissa maissia on alettu viljellä viime vuosina. Myös lauhkean ilmaston hedelmiä ja palkokasveja, kuten härkäpapua, on mahdollista kasvattaa pohjoisessa jatkossa entistä enemmän.
– Ilmaston kannalta voi tulla uusia mahdollisuuksia. Mutta se voi tuoda toisia haasteita eli tuhohyönteisiä ja ääri-ilmiöitä, Kummu sanoo.
Tärkeä raja kahdessa asteessa
Työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi pitää jatkaa.
Tutkimuksen mukaan kahden asteen lämmön nousu suhteessa esiteolliseen aikaan on merkittävä raja. Sen huonommalla puolella viljelykasveissa ei ole enää voittajia.
– Kun mennään kolmeen asteeseen, negatiiviset vaikutukset korostuvat varsinkin päiväntasaajan seudulla. Ilmasto muuttuisi hyvin haastavaksi meidän tutkimille ruokakasveille, Heikonen sanoo.
Pariisin sopimuksessa tavoitellaan ilmastonmuutoksen pysäyttämistä puoleentoista asteeseen. Viime vuonna maapallon keskilämpötila ylitti rajan ensimmäistä kertaa.